Sadness

Viikonloppu siis alkoi aika surullisissa merkeissä. Vielä perjantaina fiilis oli kuten aina, tavallisena perjantaina. Edessä olisi yhteinen vapaa viikonloppu raksun kanssa. Illalla ehdin kaverin kanssa hengailla, katseltiin saw leffa sitten lähdin siinä kotiinpäin, kotona katseltiin leffaa ja paria sarjaa. Uusi sarja totuuden treffit oli ihan ok.

Kello oli siinä yksi, kun raksukin jo nukahti, itse siinä vielä jotain puuhailin, katsoin sitten FB;stä jotain, ja yhtäkkiä ihmettelin suuresti, kun näin, että yksi tyyppi oli laittanut olevansa turvassa Pariisissa. Hämmästyin kovasti, että miksi hän nyt tuollaista kertoi, mutta sitten tajusin katsoa tarkemmin, ja huomasin että Paris Terror attack. Oli jotenkin epätodellinen olo, vaikka ei tää Eurooppa ole ollut pitkään  aikaan mikään lintukoto, mutta ajattelin silti, ettei tämä voi olla totta.

Se yö meni sitten siinä, telkkarin laitoin päälle euronews kanavalta. Tuijotin vain ruutua, ajatuksia päässä miljoonia. Ehkä suurin tunne oli pettymys, pettymys ihmisyyteen. Millainen maailma nykyään on? Toki, ainahan ihmiset ovat tehneet toisilleen pahaa, ja ihmiset ovat toisilleen hirviöitä. Miksi ei voida elää rauhassa? Nyt ei kyllä siltikään pidä jäädä vain tuntemaan pelkoa ja kauhistua.  Tästä noustaan, vaikka yöllä ei ollukkaan ihan sellainen fiilis.

Kaikkihan lähti siitä, kun laitoin päälle uutiskanavan, euronewsin. Siellä puhuttiin konserttisalista. Tuolla tavalla, kun kuulin sen sanottavan, niin ei vielä sillä tavalla mielenkiinto herännyt ihan täydestä. Mietin, että se olisi ollut joku ooppera/klassinen konsertti. Sillä tiedolla, en olisi lähtenyt etsimään mitään lisää, jos se sanottaisiin telkussa, että tämmöinen klassinen konsertti. Tietty sekin olisi ollut sydäntäsärkevä uutinen muutenkin. Kuuntelin, sitten korvat höröllä, kun sanottiin konsertin olleen jonkun Heavy Metal bändin, sitä jo ihmettelin. Lopultahan pikkuinen asiavirhe oli käynyt, mutta se nyt vaan pikkuseikka. 70-luvun rokkiahan se on.

Kone mulla oli ollut siinä vaiheessa auki jo jonkun aikaa. Tuo konserttijuttu rupesi kiinnostamaan sitten niin paljon, että googlasin tämän Bataclanin teatterin ja sitä, että mikä siellä tänään soittaisi.
Huolestuin vielä enemmän, kun sain vastauksen kysymyksiini, että minkä bändin keikka se oli. Olinhan minäkin ollut heidän keikallaan joskus Suomessa, ja pari tuttuani on ollut jopa lämppäämässä tätä EODM:ää. Huoli oli siinä vaiheessa jo aika suuri, ajatukset harhaili jo muutenkin. Tajusin siinä vaiheessa vasta konkreettisesti, kuinka isoja tuhoja siellä oli saatu aikaan.

Kelasin päässäni, sitä miten kaikki siellä salissa tapahtui, yhtäkkiä luoteja olisi satanut ympärillä, kaikki paniikissa. Veri roiskuaa, yms. No, ehkä on tullut liikaa katseltua viime aikoina näitä SAW pätkiä, tosin en ole kärsinyt painajaisia. Itse asiassa, en viime yönäkään nähnyt mitään kauheaa unta, vaan onnellista, sitä en kyllä enää muista,mitä siinä unessa oli.

Netissä en löytänyt vielä ollenkaan tietoa siitä, miten bändille oli käynyt, tai en ole varma oliko ne jo pistäneet FB:ssä seinälleen jo viestiä, että bändi on turvassa, mutta muusta henkilökunnasta ei tiedetä vielä mitään.

Kun katselin niitä videoita, niin herkistyinkin aika helposti, huomasin väliajoin,että silmäkulmasta muutaman kyyneleen sain aikaan. Ajattelin sillä hetkellä paljon, että mitä jos itse olisin ollut siellä vaikka tyttöystäväni kanssa. Tai jos olisin lähtenyt käymään vessassa ja hakenut tiskiltä parit juomat, ja sitten olisin kuullut lähellä alkaneen tulituksen. Olis kauheata, jos olisin kadottanut hänet ja kummatkin olisivat selvinneet, niin lähteä siinä sitten toista etsimään kun ympärillä on ruumiita, paniikkia ja kaikki huutavat vierasta kieltä,etkä välttämättä ymmärrä mitään, Ja sekin vielä, että jos loukkaantuisi, ja viruisit siellä, ja vielä pahempi jos toinen meistä olis kuollu. Myönnän, mielikuvitus lähti kyllä laukkaamaan,

Samalla tuli ajatus siitä, että mitä jos tämä kaikki olis tapahtunut meillä Suomessa. Keikkapaikkana esim, Tavastia. Sehän on nyt niin ahdas muutenkin, että aijaij, siellä olis tullut kyllä pahaa jälkeä. Sieltä, et pääse kovin hyvin pakoon, paitsi että ylhäällä olevat ois ollu aika hyvin suojassa, Tietty niitä ampujia olis muutamia, ni ei välttämättä kukaan täysin turvassa. Heh, mutta kun tämä Tavastia muutenkin on niin ahdas, niin pikkusen leikittelin ajatuksella, että mitähän siellä olis tapahtunut jos jollakin siellä se Kalashnikov olisi yleisössä, eihän se välttämättä siinä väkijoukoissa mahtuis ampumaan, noh ainakaan kovin nopeasti. Hutiloiden kylläkin, ja sillä tavalla, että piippu ja aseen varsi kolahtelis ihmisten päihin kokoajan. Tuli myös mieleen, että on täällä Suomessa ihmiset hiukan uhkarohkeita ja vähän hullujakin, etenkin kännissä. Niin joku saattais lähteä kunnolla tappelemaan ampujan kanssa, että taltuttaisi asetyypit, siitä vasta syntyiskin kunnon sekasorto enemmän, terroristit varmasti vielä enemmän hurjistuisi.

Heh, nämä nyt oli tällaista höpöhöpö mietintää. Jos jossainpäin maailmaa tulee näitä vielä, niin en kyllä ihan usko, että justiinsa samalla tyylillä tapahtuisi, Kai ne yrittää taas jotain uutta.

Toivon todella, että tämä rokkikeikalla tapahtunut isku, ei vaikuttaisi ihmisiin siten, että ei uskallettaisi enään käydä keikoilla, tai sitten urheilutapahtumissa ylipäätään. Me raksun kanssa ollaan viikon päästä menossa The Circukseen katsomaan Apocalypticaa ja The Blankoa, Ihan hyvillä fiiliksillä menossa, ei se meihin ainakaan vaikuta, että jätettäisiin menemättä.  Oli muuten jännä, et Cirkuksessa ois ollu eilen La Femme bändi, Ranskasta, No se keikka sitten kuulemma peruttiin, järjestäjän puolelta oli tullut päätös ja oli siinä vissiin ollut myös Ranskan suurlähetystö mukana. No FB:ssä kuulin, että bändi ois halunnut jonnekkin muualle soittaa ja oli kysyny ihmisiltä, et oisko kellään mitään paikkaa missä olis kiva soittaa muutama biisi, joku baari tai jonkun koti. Ei mulle sitten ainakaan selvinny, että onnistuko tuo sitten lopulta. Kuulemma muutama baari oli reagoinut tuohon, mutta ei tainnut olla sitten tällä kertaa aikaa järjestää tuollaista juttua, tai sit oli jo buukattu esiintyjiä, Ne sitten varmaan jamitteli pienessä porukassa jossain päin stadia.

Oli kyllä ihana nähdä, miten esim. muutkin bändit lähetteli tiedotteita, ja tukea kaikille. Niin ja sitten tämä paitamyyjä, hän tuntui olevan aika tunnettu muidenkin bändien keskuudessa. Kun esim, Billy Talent, Dregen ja muutama muukin bändi laittoi suru-uutisen Nick Alexanderista,

Laitan tähän vielä videon, laukaukset kuuluu tässä. Aika epätodelliselta näyttää.

FREEDOM

Oi, että. 7 päivää lusittu duunissa putkeen, ja nyt alkoi sitten loma. Pakko oli laittaa tuo Lapkon olutmainos, heh vaikkei tuo nyt kovin kummoista ole. En tiedä, ei vissiin alkosta saa tuota bisseä, mutta Lapkon keikalla oon maistanut. Ehkä sitä tulee oluita vähän maisteltua, tässä muutamien viikkojen aikana. Enpä nyt kummempia aatellut tehdä. Ekaksi mietin, et jos ois käyny Virossa, mut ehkä mä en sit yksin jaksa lähtee.

Tää päivä oli kyllä yllättävän raskas. Jo aamulla oli sellainen olo, et voi kun sais vaan nukkua. Tällä viikolla muut päivät meni kyllä tosi helposti, eikä aamuheräämiset haitanneet. Yleensä oon pirteä aamuisin, ehkä se vaan oli tänään se, pitkän työputken uuvuttama fiilis. Aamulla oli myös hiukan  flunssaolo, mut päätin kestää vielä tämän päivän. Koko päivä oli kyllä ihan täyttä kiirettä, kunnolla ehtiny ees hengähtää. Tuntu, että päivä ei lopu ikinä, mut sitten kun katsoin kelloa, niin se olikin melkein jo työpäivän loppu. Lähdettiin sit lopuks vielä pitää taukoa ja höpöttelee jotai hassuu.Siinä vaiheessa oli jo aika väsy fiilis.

Duunin jälkeen kävin keskustassa vielä, kun aattelin maanantaina lähtee uimaan niin kävin ostamassa uikkarit. Intersportissa sitten tuli käytyä, ja matkaan lähti jotkut adidaksen uikkarit. Tarjouksessa 16.90€. Poikkesin siitä sitten myös Alkossa, pitihän se loma pikkuisen avata viinillä. Muutama lasi illalla raksun kanssa. Raksu olikin tehnyt soijapyöryköitä, niitä tässä sitten maisteltu viinin kanssa. Viini oli Australialaista, Shiraz rypäleistä.tehtyä. Hidden Rock oli merkki. Pullon kyljessä tietty kenguru.  Tänä yönä kyllä uni varmasti maistuu hyvin. Tuntuu jo, että nyt nukahtaisi, mutta en mä nyt vielä nukkumaan mene.  Saa nähdä, mitä sitten huomiseksi keksinkään, varmaan ensin aamulla kyllä keskustaan voisi lähteä, ehkä jotain pientä shoppailua, kirjastossa käyntiä yms.Nyt vielä musaa fiilistellään ja höpöillään.

Täällä taas!

Heippa !
Pitänyt hieman taukoa näistä bloggailuista, osittain tarkoituksella osittain johtuen taas siitä ettei ole ollut aikaa pysähtyä kirjoittamaan ja ehkei nyt ihan mitään maailmaa mullistavaa ole tapahtunut. Näköjään tämä koko kevät on mennyt ilman päivityksiä. Ainakin kiirettä ollut siis. Kesällä kyllä ajattelin kirjoitella, mut niin meni sekin kesä siinä nopeasti ohi.  Kesäkuu mulla oli lomaa, alkoi jo toukokuun puolella, monissa tapahtumissa tuli käytyä. Ensiksi Maailma Kylässä, ensimmäinen lomaviikonloppu. Olihan siellä taas ihana käydä, vaikka ei nyt musiikin puolesta tällä kertaa ollut sellaista must juttua, mitä olisin halunnut nähdä. No, olihan siellä kyllä tämä Aurora, ihanan kesäistä reggaeta.

Keväällä tuli muutamilla keikoilla oltua.
Tässäpä nämä:

Alavala 
Hardcore Superstar
Lapko

Alavala tais olla joskus Tammikuun lopussa, paikkana oli Le Bonk. Alavala on siis TikTakin Empun bändi. Keikkaseurana mulla oli toinen Emppu, jota en muuten ollut pitkään aikaan nähnyt, joskus ehkä Ankkarockissa viimeksi, silloin kun se järjestettiin viimeisen kerran. Ja siitä onkin kyllä jo aikaa. Hyvä keikka oli, harmi kun raksuni ei päässyt sinne, töiden takia joutui jättämään väliin.

Hardcore Superstars oli sitten The Circuksessa. Oli kyllä aivan mieletön ilta. Jussi 69 piipahti myös siellä lavalla silloin. Jengi oli hyvin mukana ja muutaman tutunkin näin siellä keikan aikana. Pääsiäinenkin oli niihin aikoihin, ja tais olla myös vapaapäivät mulla. Lämppäreinä tuolla oli Heavy Tiger ja BarbeQBarbies.

Lapkon keikan ajankohtaa en nyt muista tarkalleen, mutta tänä keväänä se, kun tavastialla ne oli, enkä nyt jaksa tarkistaa sitä mistään sivuilta. Kuitenkin eka keikka tänä vuonna minkä heiltä näin, ja uusi levykin siis ilmestyi, sen jälkeen on tullut nähtyä ne kahdesti.

Siinä olikin keikkarintama tapahtumat keväällä.

Toukokuussa sitten sattui ja tapahtui kaikenlaista hassua. Raksun kanssa oltiin Piritorilla ottamassa vastaan meidän Viisuedustajat, eli Pertti Kurikan pojat. Hyvin oli porukkaa siellä, heh ja nähtiinpä siellä sitten tuttuja, ja samalla jouduttiin ehkä Kari Peitsamon uuteen kirjaan, kun hän otti siellä kuvia ja oltiin just höpöilemässä siinä joukolla ja Peitsamo tuli sit siihen ja sanoi, että saaks teistä ottaa kuvia, tulee ehkä mun uuteen kirjaan. Hah... näinköhän sitä ees otettu siihen. Vielä en ole onnistunut saamaan käsiini tuota kirjaa, mutta oon kyllä kirjastosta jo varannut tuon.

Kesäkuussa alkoi myös festarikausi. Yhteensä kolmella eri festeillä tuli käytyä, Sideways, Tikkurila Festivals ja Flow.  Jokaisessa oli hyviä hetkiä ja ihania muistoja. Tikkurila Festareihin vähän petyin, kun oli vaan kaksi lavaa tällä kertaa ja artistit eivät tänä vuonna olleet niin kovin mun suosikkeja, olihan siellä nyt sentään jotain. Disco Ensemble, Haloo Helsinki, Stig, Olavi Uusivirta ja Apulanta.

Sideways oli tosi piristävä tuttavuus tähän pääkaupunkiseudun tapahtumatarjontaan. Varmaan ensivuonnakin menen sinne. Yllättäviä artisteja näin siellä. Ariel Pink, aivan mahtavinta, sen jälkeen oon aika ahkerasti kuunnellut spotifysta ja ostinpa myös albuminkin. Niin, siis Sideways festarit oli teurastamolla, ihan hyvä mesta pitää tuollaiset kaupunkifestarit, mitkä eivät ihan kuitenkaan yllä Flow:n kävijämäärään. Oli tosin ihana, ettei jengiä ollut aina niin paljon, mutta kyllä sitä aina iltaisin sitten tuli ihan hyvät määrät. Hassua oli esim. se, että festareilla oli sellainen latauspiste, missä sähköä tuli kun joku polki kuntopyörällä sitä sähköä, en kyllä itse päässyt kokeilemaan kun joku ystävällinen tyyppi sanoi et laita tuohon päähän se puhelin, ku ekaks joku pissis sano, et hei äläpäs siihen laita, polje ite vaan sähkös. No olisin mä polkenut, jos ei siinä ois ollut jo pyörän selässä tyyppi. Mut aika hassua toi, kun yhdellä pyörällä sai sähköä muistaakseni noin viiteen puhelimeen, ni se pissis ei sit ladannu kun omaa ja kaverinsa puhelinta.

 Monia artisteja en tuntenutkaan, mut muutama oli tuttu, Tietenkin Lapko bändi mua sinne festareille houkuttikin. Tässä vähän muita esiintyjiä, kun jo mainitsemani : Killing Joke, Hisser, The Jesus And Mary Chain, Ville Leinonen, Mirel Wagner, Pimeys ja The Hearing.

Tiksissä tuli höpöteltyä vähän aikaa PKN:n basistin, eli Samin kanssa. Kesästä ja keikoista siinä vähän aikaa jutusteltiin. Itse asiassa hän oli siinä Stigiä just katselemassa, istuskeltiin siinä aika lavan edessä ja nautiskeltiin kesästä. Harmi, että raksu oli vasta pääsemästä duunista ja missasi muutaman keikan siitä lauantaipäivän alusta. Mulla oli tänä kesänä duunit aika paljon pelkästään arkipäivisin. Ihan hyvä juttu se on, siis ainakin Kesällä. Joskus talvella tai syksyllä on ihan kiva, et sais arkipäivänä vapaan,

Flow oli hieno kokemus. Siellä en ollut sisällä koskaan ollut, kerran ulkopuolella hengaillut ja tapaillut kavereita vähän oluen merkeissä. Aina ollut jotenki niin kalliit liput, ettei oo raaskinu ostaa niitä, mutta tällä kertaa hankittiin jo alkukesästä, eihän se sitten enää kirpaise niin pahasti, kun ne liput jo ostanu. No toisaalta, eihän mulla koskaan massit ihan finaalissa oo ollut. Flown parasta antia mulle oli ehdottomasti Pet Shop Boys. Olinhan mä youtubesta jo kattellut niiden keikkoja, ja tiesin että samanlaista on tiedossa, joten ei ne pettänyt livenäkään. Uusia tuttavuuksia bändien osalta tuli myös.

Loppujen lopuksi pitää sanoa tästä kesästä, että kyllä siitä tuli yksi parhaimmista festarikesistä. Kaikenlaista koettu ja nähty. Festarien ruokapuolikin on ollut todella hyvää, yleensä ollaan syöty Street Foodin ja Soi Soin kasvisruokia, Flow:ssa oli kyllä niin paljon kaikkia ihania juttuja.

Nyt on syksy jo täydessä vauhdissa, kellojakin on käännetty taas talvi-aikaan. Joulun odotus jo alkanut. Vähän harmittaa, että joudun olemaan duunissa joulun. Varmaan koko joulun ;( Muutenkin olen miettinyt paljon mun duunia. Jaksanko mä vieläkin tätä samaa. Vaikeita päätöksiä.. Mut sit miettii, et mitä mä sitten alkaisin tehdä. Pitäs taas aloittaa hirvee hakemuksien väsäys, ja muuta. Nyt vaan se harmittaa, että mulla ei oo koko aikaa varastotyötä, joudun tiskissä olee. Kokkailua en tuolla ainakaan haluaisi tehdä, toivottavasti en joudukaan, Mutta mähän olen vielä nuori, niin aina voi vaihtaa alaa. Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan.

Tämän loppuvuoden mottoni onkin, että elä päivä kerrallaan ja nauti. Todellakin aion nauttia täysillä. Tänään on ollut vapaapäivä, ja se on todella tullut tarpeeseen. Edessä olisi pitkä työurakka. 7päivää töitä, ja sit olis vapaus vähäksi aikaa. Pari viikkoa ihanaa aikaa ja voi vapaasti olla ja tehdä mitä haluaa. Tänään kävin pitkällä lenkillä, päässä pyöri ajatuksia, kaikesta. Elämästä ja tulevasta lomasta. Keksin, että voisin käydä muutaman kerran uimassa. Pitkään aikaan en ole käynyt uimahallissa jotenkin ei oo ikinä ollut niin mieluista puuhaa tuo uimahallissa uiminen. Tosin päiväsaikaan siellä ei varmasti ole hulinaa. Ajattelin Kallion urheilutalolle uimahalliin.

Marraskuun tokalla viikolla siis mun lomani alkaa, siitä tulee ihanaa ja rentouttavaa. Onneksi raksullakin on muutama päivä vapaata, niin saadaan yhteisiä vapaita näillä viikoilla. Marraskuun 22. päivä sitten onkin raksun synttärit. Molemmat ollaan kyll töissä silloin, mutta edellisenä päivänä olis keikka taas tiedossa. Huomattiin, että The Blanko olisi Circuksessa. Hassua, kun ei huomattu sitä, että he ovatkin lämppäämässä Apocalypticaa. Monta kertaa oon halunnu nähdä ne livenä, mut ei oo tullu mahdollisuutta vastaan. Mutta nyt on siis aivan pakko ostaa liput.

Mutta nyt taidankin laittaa lopuksi kuvia kesästä ja viimeisimmistä jutuista. Nyt alan luultavasti kirjoittelemaan tänne hieman enemmän. Tämä oli siis mun 2015 vuoden ensimmäinen kirjoitus tänä vuonna. Kyllä se aika kuluu nopeasti.