Oltiin tuossa raksun kanssa lauantaina katsomassa sitä Stalan keikkaa. Oli kyllä todella hyvä. Honey Hellraisers ja joku Cardiant olivat lämppäämässä. Honeyta oon kuunnellu jo jonkin aikaa, mutta Cardiant oli uusi tuttavuus. Eikä kyllä ihan mun musiikkia sitten kuitenkaan. Vähän tuollainen Nightwish kopio, kyllä varmaan jotkut tykkää, mutta muhun ei enää kovin iske. Tulihan sieltä On the Rocksista paljon kuvia otettua. Sekä videoita. Näin myös mun yhtä vanhaa koulukaveria malmin ajoilta, se oli myymässä tuolla kaikkea bändikamaa. Tunsi nuo Honeyn pojat.
Keikka oli aika verinen... heheh, no ei nyt sentään, mutta joo... kesken kaiken mulla alkoi verta tulee nenästä, yhtäkkiä. Ehkä mä niistin liian kovaa..tai jotain. Mutta pimeässä ei nähnyt että käsissä oli sitten verta, kun koitin että tuleeko mitään nenästä. Katsoin käsiä, niin näytti ihan normaalilta, mutta jostakin tuli sellanen veren maku. Joten päätin mennä vessaan heti, ja kyllä vaan. Vertahan sieltä tuli. Ei kyllä ole pitkään aikaan tullut verta, hassua, että miten yhtäkkiä sitä tulee. No kaikki loppui hyvin, kun verenvuoto lakkasi aika nopeasti, tylsäähän se on, hyvä ettei kukaan oikeastaan nähnyt, että verta tuli..kun siellä oli aika pimeää. Olisin varmaan joutunut kuuntelemaan paljon vinoilua, että hahah, ootko saanu turpaas?!
Ostettiin raksun kanssa sitten Stala & So:n levyt sekä jo aikasemmin illalla olin ostanut Honey Hellraisersin uusimman levyn. Kaikki nuo 20€ yhteensä. Loppujen lopuksi lähdettiin sitten vielä Bäkkäriin, siellä törmäsin yhteen hassuun kaveriin, joka on kyllä...noh vähän omalaatuinen. Mutta hyvällä tavalla. Nähtiinhän me myös Marco Hietala.
Mentiin sitten joskus puoli kuusi nukkumaan raksun kanssa, sehän oli sitten vika yö pariin päivään yhdessä. Oli aika herkistelyfiilis. No mutta kyllä tämän kestää. Aamulla herättiin ennen kahtatoista. Vähän pakkailin siinä ja, sitten se olikin jo menoa. Keskustassa odotettiin eka raksun bussia Espooseen ja sitten hyvästeltiin toisemme pitkään, siinä vaiheessa tuli jo ikävöiminen ja kaipaus. Koko junamatkan vaan tylsistelin yksinäni. Onneksi viestitellään monta kertaa päivässä. Laitoin tuossa äsken yhden jouluaiheisen runon, jota aamulla aloin heti väsäämään autossa kun oltiin matkalla mummolleni Mäntyharjuun. Aika nopeasti se valmistui.
Tänään kohta aion kokeilla minkälaista tulee itsetehdystä tempehistä. Tai siis en mä sitä itse ole tehnyt, paistan sellasen vaan. Kokomo tikibarissa muutaman kerran syönyt sellaista, ja oli kyllä todella hyvää.
Mutta nyt, muutama kuvanen keikasta.
Nyt on sitten jouluaatto. Voi, että. Sainpas taas paljon lahjoja. Ja voi että. Mulla on niin ihana raksu. <3 Se oli taas antanut niin ihania lahjoja. Se on kyllä niin tärkeintä mun elämässä. Oon niin rakastunut, ja onnellinen kun olen saanut tuollaisen kultakimpaleen. En voisi tuhannellakaan ylistyssanoilla kuvailla, kuin ihana hän on. Haluan ikuisesti olla hänen kanssaan. Mulla on jo hirveä ikävä häntä. Onneksi tapaninpäivänä jo näkee kultaa <3 Oon niin maailman onnellisin peikko-otus. En halua luopua siitä hassutuksesta ikinä. Toivoisin et oltaisiin aina yhtä onnellisia. Tämä vuosi on todellakin näyttänyt, että meidän rakkaus vaan suurenee kokoajan.
Voi awwww. Taidan olla aika pahasti rakastunut. <3
Mutta joo, huomenna päivitän enemmän lahjoista <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti