Olihan siinä taas vuoden lopettajaiset. Ihan mukava jouluaatto oli. Paljon niitä lahjojakin tuli. Oi, ihana raksukin se muisti ihanasti mua. Juteltiin jouluaattona puhelimessakin yli tunti. Se oli kyllä niin hassua, miten onnistuttiinkin vetää yli se tunnin raja.
Joulupäivänä
meille tuli naapurit kylään. Katsottiin Tuomaksen kanssa stand uppia,
Tuomas oli mun lapsuuden kaveri ja naapuri. Pitkästä aikaa sitäkin näki.
Sitten koitti lähdön aika Kouvolasta, fiilikset oli hiukan
ristiriitaiset, oli tietty kivaa taas päästä Helsinkiin, mutta hiukan
mietitytti, se, että joutuu olee yksin joulupäivän yön. No pohdin sitä
pitkään, ja tulin siihen tulokseen, että soitan vaikka Heikille, ja
lähden sen kanssa käymään baarissa. Kun en halunnut jäädä yksin
masentumaan. Mutta joo, en mä olis jäänytkään yksin. Hitsin kultanen se
mua huijasi, ja sanoi tulevansa vasta seuraavana päivänä, mutta kun olin
tulossa kaupungilta kotiin, niin nään, että ikkunassa on valot. Tiesin
heti, että se oli tullut. Kun oli hiukan outoa, kun se ei niin nopeasti
vastannut edes viestiin, että jotain oli tekeillä. Hiukan aluksi
mietin, että miksi se ei oikeesti kertonut mulle, että se oli tullut.
Kun ei se vielä klo. 22. ollut kotona, ja olin juuri vähän sitä ennen
lähtenyt. Niin oltaisiin voitu olla kauemmin yhdessä ja hassuilla koko
yö, mutta kun olin lähtenyt sinne Kallioonpäin, niin en mä sieltä heti
palannut. Mutta oli se ihana yllätys sinänsä, että se tuli, vaikka ois
kyllä ollu vielä paljon parempi yllätys jos se olisi kertonut, että se
on tulossa.
Uusivuosi oli aika tylsä. Aattona lähdettiin Tampereelle, ei ollut parhain uusivuosi. Siis aatto. Tosin saman oon joskus ennenkin joutunut kokemaan. Sama tylsyys. Samat jutut, kun vanhemmat ja tuttavaperhe höpisevät samoja vanhoja juttujaan.... ja vähän liian kovaäänisesti, välillä tuollainen kyllästyttää. Jos haluaa jotain tollasta fiilistä, niin voin kyllä sit mennä ihan kallion baareihinkin. Siellä varmasti tulisi jossakin baarissa sama fiilis. Meinas kyllä hermot mennä välillä. Viimeksikin jouduin yksin katselee ja kuuntelee tota. Mutta nyt ,mulla oli sentään mukana ihana ihana tyttöystäväni. Toivottavasti se edelleen mua kestäisi.
Mutta 2012 vuosi oli ihanan rakkauden vuosi. Kaikki alkoi kyllä jo 2011. mutta voi awwww, en olisi silloin ikinä uskonut, että 2013 vuosikin alkaa yhdessä. <3<3<3
On se mun tyttöni niin paras ja ihanin<3
Oltiinhan me jo sitä ennen höpöilty netissä ja tekstareita lähelty, noin pari vuotta. mutta on tapahtunut kyllä nopeasti kaikki asioita. Hänen muutto mun luokse ja yms. Ihanaa nää yhteiset 5:kk:tta asumista ovat olleet. Se on paras asia mitä tänä vuonna on tapahtunut. Sitten oli vielä ihanat ulkomaanmatkat hänen kanssaan. Italiaan ja tallinnan risteily, muistoja on keräilty paljon tästäkin vuodesta. Paljon kaikenlaisia kuvia ottettu. Voisikin niitä lisäillä tässä joku päivä. Kuvia vuodesta 2012.
Mun elämä on nyt kyllä niin täydellistä, tällä hetkellä, ettei voi muuta kuin ihmetellä, että miten kaikki on tapahtunut. Olen maailman onnellisin, kun tuollaisen kultakimpaleen olen löytänyt elämääni.
Eilen tuli käytyä kalliossa taas baareissa, siellä meidän vakkarimestassa. Oli hassua kun yksi aika sammumispisteessä oleva nainen ihasteli mun raksua, sen hiuksia, yms. Tää tuli halaa sitä. :D vähän naurahtelin, Just sitä ennen oli vetäny yhden fisu drinkin. Hyi että, sen tuoksuinen henki kyllä haisee muutamankin metrin päähän, että varmaan oli mukava saada sellainen fisuhaliposkipusu. :DDDD
Sitten lähdettiin käymään näkemään yhtä Pekkaa, se on kyllä aika hassu tyyppi myöskin, ihan rento. Mutta hiukan tylsään paikkaan me sit päädyttiin, musa suhteellisen kovalla, ja porukkakin liian kännissä, ehkä sitä ei enää kestä kovin kauaa olla sellases paikas, sellaset mukavat pimeät räkälät, missä ihmiset on rauhassa ni ois jees. Sellaisia kyllä löytyy kalliostas, mutta ihan kaikki ei sellasia ole. Olin hiukan huolissani raksusta, kun se näytti niin tylsistyneenä istuskelevan siinä. No lopulta lähdettiin, ja olin kyselin koko ajan häneltä, että onko kaikki hyvin, ja miten sä voit, ja että anteeksi kun toin sut tänne? Oliko sulla tylsää mun kanssa?
En tiedä, väsyyköhän se joku päivä mun huolenpitoon ja tuollaisiin kysymyksiin. Toivottavasti ei, sillä tuo tyttö on mulle niin mielettömän tärkeä ja rakas. Menisi siinä hirveän kauan aikaa päästä siitä ylikin.. jos ero tulisi. Mutta eihän sellaisia merkkejä ole näkynytkään, että se kyllästyisi, Niin no, kai hänkin on onnellinen. Ainakin niin sanoo. :P
No, mutta tähän tämä postaus loppuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti