Meidän joulusta.

Nyt on tämä joulu jo paketissa, ja kaikki jouluruoat melkein syöty, vähän laatikoita on jäljellä. Tänä vuonna tehtiin raksun kanssa vegekinkkua. Viikonloppuna jo valmisteltiin, laitettiin kaksi sellaista kinkkumaista foliopakettia jääkaappiin marinoitumaan pariksi päiväksi, jouluaattona sitten päivällä laitettiin ne sitten uuniin. n.puolitoista tuntia uunissa riitti, siinä meillä oli sitten kaksi superhyvää vegekinkkua.

Maanantaina töissä oli aika kiire päivä, noin viideltä sitten pääsin pois ja suoraan siitä elielinaukiolle ja Espoon bussiin. Oltiin siellä raksun sukulaisilla sit aika pitkään, jossain vähä yli kasin jälkeen alettiin tehdä lähtöä. Olihan se vierailu aika hauska, glögiä siinä juotiin ja torttuja. Olihan ne sukulaiset toisiinsa nähden hieman erilaisia. Vähän tylsät oltavat oli raksun veljellä olla sielä koko joulun, hän ei saanut tupakkaa polttaa siinä talon edessä, vaan piti mennä 200m ulkona jollekkin autotielle polttamaan. Hah, ihan ihme sääntöjä.

Jouluaatto oli kyllä kiva. Ei mun sitten tarvinnukkaan mennä töihin silloin. Jekutin vähän raksua, ja sanoin vasta aamulla, ettei mun tarvi mennä töihin. Tiesin sen kyllä vasta ihan illalla ettei tarvi. Aattoaamu meni siinä aamupuuhia tehdessä ja katsoessa joulupukin kuumaa linjaa. On sekin ohjelma sitten vuosien saatossa muuttunut. Yksi parhaista jouluista mulla kuitenkin oli. Ei ollu mitään sellaista joulustressi tyyppistä, yms. Ei tarvinnut huolehtia kaikesta, kun yhdessä raksun kanssa vaan hassuiltiin. Porukoillahan se on vähän ärsyttävää, kun mutsi on niin tarkka välillä, että ruokapöydässä on tietynlaiset koristeet. Ei voi silleen ottaa rennosti, ja monta kertaa on jouluaattona ollu  vähän tunteenpurskahduksia varsinkin broidin ja mutsin välillä

Joululahjoja tuli ihan mukavasti, vaikka raksuni saikin paljon enemmän lahjoja kuin minä. No, ostinhan mäkin sille jo jotain 7-10. lahjaa, mutta se sai vielä huomattavasti enemmän sukulaisiltaan sekä äidiltään ja veljeltä. Meillä ei oo enää tuollaista perinnettä ollut, varmaan siitä lähtien ku ollaan vähän kasvettu isommiksi. Kyllä mä viime vuonna broidillekkin ostin lahjoja, mut tänä vuonna ostin vaa suklaalevyt, sille ja sen tyttöystävälle. Itse sain porukoilta herkkulaatikon, ristikkolehtiä, teetä, yms.. Aikasemmin kun olin sellanen enemmän innokkaampi noihin lahjojen availuun, niin silloin oli perinne, että ostettiin serkkujen kesken toisillemme lahjoja, mutta ei oikein enää. Mun kummit kyllä on muistanu mua melkein joka vuosi varmaan. Tänäkin vuonna on muistanut, niitä lahjoja en ole vielä pystynyt avaamaan, kun en ollut Kouvolan suunnilla jouluna, ja mun setä kävi siellä kylässä joulun aikoina, mutta mä en tietty ehtinyt siellä käymään. Joten uudenvuodenpäivänä kun olen sinne menossa, niin saan lahjat. Ainakin sellanen pieni kirje on tullut, ja sit vähän isompi lahjapaketti. Rahaa siis on luultavasti tiedossa. Sitähän mä oon tässä säästänytkin, että raha tulee ihan tarpeeseen. Siihen uuteen tatuointiin olen säästänyt, ja nythän ne rahat kyllä on jo koossa. Mutta säästäminen jatkuu edelleen.

Raksulta sain kivoja lahjoja. Teepannun, nyt voidaan sitten keittää paljon teetä. Pitää vaan varoa, ettei se pannu tipu lattialle, sehän on lasinen, niin menee helposti rikki. Suklaatahan tuli ihan kivasti, vaikka olisihan sitä voinut tulla enemmänkin, raksukin on sellainen herkkusuu, että helposti menee suklaat kaupaksi.

Leffoja ja kivoja sarjoja katseltiin koko joulu. Ei se sitten paljon haitannut, että jouduin tapaninpäivänä töihin. oli se myös ihan helppo päivä. Yksin sai varastossa olla, ja kuunnella musaa. Ja ajatus siitä, että kohta olikin jo viikonloppukin tulossa ja se olisi vapaa, niin antoi voimaa. Jostain syystä oli se fiilis, että pari päivää töissä jaksaa, ja tuli hyvään saumaan vapaapäivät, vaikka sillä viikolla ei ollut töitä kuin muutama päivä.

Mutta joulu oli tänä vuonna ihan täydellinen. Tästä vuodesta on enää muutama päivä jäljellä, mielenkiintoinen vuosi kyllä ollut takana. Ihana vuosi raksun kanssa, ja kun se on asunut täällä mun luona jo yli vuoden. Hyvin meillä on mennyt. Toivottavasti se saisi nyt ensi vuoden alussa työpaikan taas, ettei tarvitsisi kotona jumittaa, kun sillä on taipumusta vähän sellaiseen, että tylsistyy jos ei ole kunnon tekemistä, eli kaipaa töihin. Itse olen huomannut välillä, että tekisi mieli jättäytyä vähäksi aikaa pois töistä, olla ja ajatella vain tätä maailmanmenoa.
Työvuorolistat tehdään kolmeksi viikoksi, ja just kun kelaa, että ottais tatuointiajan, ni ei voi sitten tietää mikä se viive siinä tulisi just olee sillon, et mille ajankohdalle sais sen ajan. Sit duunissa pitäs kirjoittaa toivevihkoon, se, että haluis vapaat sille ajalle. Ja ne on sitten vaan toiveita. Pomo voi sitten päättää, että miten se vapaat antaa, niin on tosi ärsyttävää jännittää, että saako sitten vapaata. Onneksi mä oon nyt saanut sen tammikuun kymmenennen päivän vapaaksi, ja vielä sen koko viikonlopun siitä. Ettei tarvi mennä töihin ensimmäisinä päivinä tuoreen tatuoinnin kanssa, kun se muste vielä voi vähän levitä.

Sainpa muuten just sopivasti vapaapäivän ennen mun synttäripäivää. Eli 14.pvä on tiistai, ja silloin meen varmaan kallioon käymään, raksun kanssa ja varmaan muutama muu kaveri tulee mukaan.

Tammikuun työvuorolistat on sitten muuten aika paskat, loppukuun viikonloput menee sitten töissä ainakin.
Onneksi ne duunipäivät menee kyllä aika nopeasti ohi. Ei sillä tavalla ole niin ärsyttävä lähteä aamulla töihin, paitsi silloin jos on tiedossa joku tapahtuma, ja se menisi sitten ohi multa. Kesällä niin kävi muutaman kerran.

Mutta nyt voisi tähän laittaa jouluisia kuvia.

Meidän kisu joulutunnelmissa.

Siinä vegekinkut

Meidän jouluherkut

Tehtiin ennen joulua täytettyjä sipuleita, niistä tuli tosi hyviä. Resepti löyty sellaisesta kasviskeittokirjasta kun vegestan.