Viikonloppu tunnelmia

Perjantaina tultiin siis Kouvolaan, illalla ei sen kummempia ehditty tekemään. Ensiksi tietty salkkarit katsottiin, sen jälkeen Voice Of The Finland. Ja oi, KAAPO pääsi jatkoon taas, vaikka ei niin hyvä biisivalinta mun mielestä. Monet varmasti hänelle on sanonutkin, että älä enää kuuntele Tähkää liikaa biisivalinnoissa, tiedän että monet ihmiset Helsingin "rokkipiireistä" joissa itsekin olen liikkunut kuten myös Kaapon olen tavannut joskus kauan sitten baarista ja tullut sen kanssa höpöteltyä, niin sanoisi tuota samaa. No, mutta hyvä kuitenkin että Kaapo pääsi jatkoon, Tähkä valitsi sen jatkoon itse, seuraavissa jaksoissa on kyllä tiukat paikat selvitä suomenkielisellä biisillä jos meinaa. Siellä on kovia rock-laulajia. Esim. Antti Railio, Gary Revell Jr. yms yms. Todella jännä nähdä kuka voittaa.

Yöllä katsottiin vielä muutama jakso Siskoni on noitaa sarjaa, sitä ei olla kateltu pariin päivään. Ollaan jo 6. tuotantokaudessa. Kahdeksan niitä kausia on tehty. Netflixissä onneksi kaikki. Seuraavaksi voisi rupea katsomaan Gossip girliä, tai vampyyripäiväkirjoja. Jotain leffoja voisi pitkästä aikaa sieltä kattoa. Harmi vaan, ettei kaikki siellä ole tekstitettynä suomeksi. Vaikka kyllä mä ymmärrän englantia aika hyvin, paremmin kuin puhun sitä. Työpaikallakin ku on muutama tyyppi joka puhuu välillä englantia ja suomea sekaisin, ni ymmärrän tosi hyvin, vaik niillä onkin aika erilainen tapa puhua englantia. Hyvä että edes jotenkin ne toisiaan ymmärtää. :D

Lauantaipäivä meni hyvin nopeasti ohi, kaupassa tuli käytyä ja heitettyä lenkki keskustaan. Aika tylsältä näytti ulkona tuo Kouvolan elämä, onneksi en ole jäänyt sinne jumiin, vähän niinkuin olen katsonut facebookista joitakin vanhoja tuttuja, he ovat jo perustaneet perheen ja jääneet tälle paikkakunnalle, lähelle omia porukoitaan. Itselle se tuntuisi vähän oudolta, en kyllä voi tietää, mutta luulen, että elämäni olisi aika tylsää ja mitäänsanomatonta, olisin varmaan aika yksinäinen, ei täällä mulle olisi ketään. Täällä porukoilla en ainakaan jaksaisi asua. Sehän nyt olisikin noloa. Ja nähdä kaikkia samoja naamoja joita tuolla kaupungilla näkisi, ihmiset katsoisivat mua vaan kieroon, kaikkia huhuja vaan liikkuisi. En tiedä kuinka kauan kestäisin sitä samaa vanhaa. Tunnen olevani onnekas kun olen täältä pois päässyt. Nyt olen elämääni todella tyytyväinen.

Eilen illalla tehtiin sitten juustosämpylöitä, olivat hyvänmakuisia, aamupalaksikin niitä jäi muutama. Yöllä tuli katsottua salkkarileffa uudestaan., netistä tällä kertaa. "Huomiset salkkarit" blogista. Aika jännä, että tuollainen palvelu saa olla vielä, en muista ihan tarkalleen, mutta joku aika sitten tuo oli ainakin poissa käytöstä, kun oli sivut laitettu vähäksi aikaa poikki. Niin tulihan ne maanantain salkkaritkin katsottua, oli kyllä yllättävän tylsä jakso.

Tänään nukuttiinkin aika pitkään, kahdeltatoista noustiin ylös, syötiin aamupalat ja katsottiin vähän telkkaria siinä samalla. Eipä täällä silleen kovin paljon tekemistä löydy, lenkkeilyä, telkkarin katselua, ja netissä pyörimistä, onneksi mulla on tuo ihana raksu seurana, muuten tylsistyisin yksinäni vaan, ja joutuisin kuuntelemaan mutsin ärsyttävää höpöttömistä. Tehtiin tänään samanlainen lenkki kuin eilen. Tosin ei käyty K-supermarketissa. Illalla tultiin takas Helsinkiin, mutsin kyydillä päästiin, ei tarvinnu junalla tulla. Saapa nähdä miten käy tämän mun netin kanssa. Tällä hetkellä nettisopimus on sellaisen yrityksen kautta, joka on menossa konkurssiin, ja siitä tuli oikein tieto, ollaan nyt vaihtamassa sitä soneraan. Uusi nettilaitteisto on jo tullut, mutta ei äsken toiminut sillä uudella. Saa nähdä milloin toi vanha netti ei enää toimi, ainakin vielä toistaiseksi on pelittänyt. Soneran tyypit tulee keskiviikkona kai sen kytkemään tuolla kellarissa, kun on kaikkein asuntojen sähkölaitteistojutut.  Saa nähdä miten homma pelittää. No ei hätää, rakkaallani on mokkula.

Kouvolasta otin mukaan muutamia vanhoja mun lataamia sarjoja. Viva La Bam jaksoja, yms. Niitä voisi seurailla joku päivä. Kohta se uusi viikko taas alkaa. Valmistaudun tässä huomiseen työpäivään. Kuudelta pitäisi herätä taas. Neljä päivää pitäisi jaksaa, niin sitten olisi muutama päivä vapaata.

Jee, äsken pääsin taas tuossa karkkipelissä, eli Candy Crushissa, yhden tason läpi. Jumitin varmaan neljä päivää siinä samassa yhdessä tasossa. Nyt olen tasossa numero 110. Heh, oon menny läpi raksullekin muutaman jakson.

Nyt taidan tästä mennä valmistautumaan nukkuilemaan, aww ihanaa pääsee tuon täydellisen ihanan tytön viekkuun. <3