Mietiskelyjä omassa päässä sekä leffailua.

Eilen oli aika tylsä päivä töissä. Olen nyt pari viikkoa salaattivuoroissa. Toisaalta kivaa vaihtelua, mutta sitten taas hieman sellainen tylsistymisfiilis. Sitten kun niissä vuoroissa pitäis muistaa kaikenlaisia juttuja. Ensi viikolla kai oon yksin siinä yhdessä vuorossa, että kiva. Nyt oon ollu pari päivää, enkä kyllä vieläkään yksin sitä osaisi. Eilinen opettelu ei ollut kovin ihmeellistä, mua opetti yksi tosi hiljainen tyyppi. Sekin oli vaan kyllä kesätyöntekijä, mutta tänään sitten oli ihan jees. Yksi vanha työntekijä opetti mua sitten tänään, oli myös aika hauska päivä, kun heitettiin hassua läppääkin. Maanantaina se tyyppi ei oikein puhunu mulle juuri mitään, joten enpä paljon edes oppinutkaan.

No, onneksi vaan tässä pari viikkoa kestää, sitten taas varasto kutsuu. Siellä mä viihdyn, no tietty kun osaa jo aika hyvin sen homman. Mähän olen muutaman kerran itse opettanut pari tyyppiä varastohommiin, ja omasta mielestäni se meni hyvin. Tällä hetkellä se kesätyöntekijä on vielä hommissa.

Itse en hirveästi stressaile, ja muutkin ovat varmaan töissä huomanneet sen. Ainakin pari tyyppiä höpsötelly jotain, että sinä se et stressaile turhia, kun olet kuin jäämies Kimi Räikkönen. Vähänkö repesin. Mutta joo, kyllä mulla nyt ainakin vähän vieras outo fiilis on. Kiva sitten jos olen vastuussa jostain yksinään. Ja ei mua ole sitten kuin ehkä kaksi päivää kunnolla opetettu tähän. Salaatinpesukoneesta en tajua ollenkaan, niin paljon nappuloita siinäkin, ja en tiedä et mitä pitää tehdä, esim, veden täyttö, yms. No kai se sitten huomenna mulle opettaa senkin, se joka oli tänään mun kanssa.


Tänään sain taas yhden hienon Kangaskassin lisää. Sellanen Che Guevara. Tällä viikolla tilauksessa vielä sellainen Pink Floyd aiheinen. Heh, rupeen keräilee sellasia  kasseja. 


Tänään olenkin sitten katsellut leffoja. Tai yhden tässä vasta ehtinyt katsoa. Hulluna saraan. Olihan se pakko katsoa, kun näin että filmtownin ensi-ilta leffana oli tullut. Oli mielenkiintoinen leffa. Sitten aapelissa on tullut pelailtua, raksun kanssa. Höpöillään siinä samalla kaikkea ihanaa ja pelaillaan. 


Voi että. se on niin rakas ja tärkeä. Elämäni kohokohtia on, kuin olen löytänyt tuollaisen hassun otuksen itselleni. Toivon että oltaisiin yhdessä aina. Kertaakaan ei ole mennyt hermoja häneen. Meneeköhän meillä liian hyvin? Joku vastaisi varmaan että joo. Mutta pöh, ei voi sanoa, että menee liian hyvin, mitä se muka tarkoittaisi. Se tuntuisi siltä, kun sanoisi noin, että toivoisi vähän draamaa ja riitoja. Enhän minä sellasta toivo. Eikä me varmaan kyllä mitään kovia riitoja edes riideltäisi ikinä. En vain osaa. Sitä paitsi, hän on liian tärkeä tyttö menetettäväksi turhilla riidoilla. 


Mutta nytpä sitten heihei