Aamulla kun heräsin, ni tuli heti olo, että ihanaa. On perjantai, taas yksi viikko kestetty kuuden heräämisiä. Ensi maanantaina olis sitten vielä työpäivä ennen vappua. Vappuaattona siis, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Kasin aamu siis maanantaina olis tiedossa. Kulta jäisi sitten aamulla yksin nukkumaan, kun se on vappuna mun luona. Aamulla sitten join vähä vettä, ja otin vitamiinit, heh oli sillee tavallaan aika vetämätön olo. ja aika tylsyys. Olisin varmaan jäänyt himaan jos koulussa olisin, mut duuneista en sit oikein viitti olla pois ilman hyvää syytä. Enkä oo muuten ollutkaan kipeenä kovin montaa päivää poissa tuolta. Jalan takia sain sairaslomaa tossa yli kuukausi sitten, alkuvuodesta olin kuumeessa. Oikeastaan heti uudenvuoden jälkeen. Ei ollut kovin kivaa soittaa silloin töihin, et oon kuumeessa. Ja tietenkin kun oli uudenvuoden jälkeinen työpäivä, ni kiva oli sit aamulla soittaa töihin, joten ei riittänytkään että vain ilmoittaa, mun piti lähteä todistus hakemaan terkkarilta. No ei siinä muukaan sitte auttanut.
Eipä sitten eilen auttanut muu, kuin lähteä duuniin, mutta silti oli hyvä fiilis sitten lähtiessä. perjantaina olisi sitten ollut mun kämpässä vedenkäyttö kielto, johonkin neljään asti. Duunissa ei sitten ollu mikään ihmeellinen päivä, oli aika paljon tekemistä kylläkin. Kuten aina perjantaisin, jos oon siinä aikaisessa vuorossa. Joutuu siis punnitsemaan kaikki viikonloput reseptit. Pääsin pois ihan ajallaan sitten töistä kuitenkin, vaik loppupäivässä oli aika kiirettä. Kun kahvitauollakin oli joku kokous, joten siinä meni vähän pitempään.
Kello oli jotain kolme, kun olin kotona. Tuntiin en siis olis voinu vettä viemäriin laskea, ja vetää vessaa. ONo ei se haitannut, kun neljältä sit kuitenki sai jo vettä käyttää. Noin 30min sitten olin kotona ja kuuntelin musaa ja vähä viimeisiä tavaroita pakkasin, päivän matkalle. Eli Perniöön raksun äidin ja veljen luo. Tänään lauantaina lähdetään sitten Helsinkiin, ei olla vielä suunnitellu mitä puuhaillaan.Yksi Maria ois kuulemma tänään jossain, mut en oikein tiedä, jos se menee sellassee teinipaikkaan, ni ei oikein jaksais mennä teinimestaan. Toisaalta voisi yhtä Jukkaa käydä näkemässä, sellasta hassua hyypiötä.
Illalla sitten käytiin lenkillä, raksun veli tuli mukaan. Oli hassua, käytiin kaupassa, ja sit päädyttiinkin paikalliseen, oli aika hassun näköinen mesta. Perniön käenpesä. Tuli tarjottua sille Raksun veljelle muutamat ja sit me tyttöni kanssa jo lähdettiinkin pois, sen veli jäi sinne vielä joksikin aikaa. Sitten käveltiinkin sellainen pieni kävelylenkki. Awww, oli ihanaa kävelllä siinä kullan kanssa. Lopulta mentiin taas sinne kämpille. Illalla katseltiin mun ihmeidentekijät DVD:tä. Sitä sairaalasarjaa. En muista ihan tarkkaa aikaa koska käytiin nukkuu, oltiin ainakin nukahdettu yhtäkkiä molemmat, olin ihan kiinni kullassa, ja sit joskus tuli herättyä ja oli kai valotkin vielä jääny päälle. No siinä sitten höpöiltiin sen jälkeen, kunnes taas nukahdettiin.
Tänään lauantaina sitten lähdettiin Perniöstä pois. Tänne Helsinkiin. Ensiksi kuitenki oli vielä kaikenlaista hassuttelua päivässä. Syötiin kesäkurpitsatomaattifeta paistosta, eilen jo tehtiin sitä. Oli kyllä ihan hyvää ruokaa. Katsottiin vähä dvd:itä. Simpsons leffaa, ja sit kolmoselta tuli yksin kotona 2. Sitä vähä aikaa katseltiin, mut ei loppuun asti. Eka sitten bussilla Perniöstä Saloon, Salossa meillä tunti aikaa odotella seuraavaa junaa, joten käytiin sitten vähä kävelemässä, ja istuttiinkin vähän aikaa, sellasella puistonpenkillä. Ei me ihan kovin kauaa oltu siellä. Jotain puoltuntia ennen lähdettiin liikkuu kuin sen junan ois siihen pitäny tulla, mut junat oli tänää myöhässä, ni ainakin sen puoli tuntia sitten istuttiin siellä Salon asemalla. Kaikenlaista sitten hassuiltiin siinä. Ja asemalla oli aika hassuja ihmisiä, yksi mieskin ihmetteli sitä et juna oli niin myöhässä, huomattiin sen viinapullokin siinä.
Junamatka meni kivasti siinä, aika nopeasti ohi, mukavaa oli istua siinä raksun kanssa. Nyt ollaan sitten meillä Helsingissä. Ei me tästä taideta mihinkään enää lähteä. Pistin junasta tekstiviestejä sille Marialle, ja se yritti saada jotain jengiä johonki parempaan mestaan. Se oli kai jossai synttäribileissä, missä oli aika erilaista väkeä kun se, sellasta perus teinejä, jotka käy aina onneloissa ja muissa tuonlaisissa paikoissa. Aww, täään sitten ihana koti-ilta siis tiedossa. <3 Kohta katellaan varmaan vanhoja salkkareita. Ihanaa. <3
Tänään vielä höpöillään ja valvotaan. Oivoi, on se tyttö mulle niin tärkeä ja merkittävä. Iso osa mun elämää. <3 hih, tuossa se vaan hymyilee ja höpsöilee oman miniläppärinsä kanssa. <3
Lopuksi tähän kuva mun pikku kisusesta.<3
lauantai 28. huhtikuuta 2012
keskiviikko 25. huhtikuuta 2012
Ihana keskiviikko!
Aamulla jo oli niin siisti fiilis! Heräsin tasan kuudelta, nousin heti pystyyn, vaikka en kyllä ollut kovin monta tuntia nukkunut, kulta oli kuulemma nukkunut neljä tuntia, itse en paljon paremmaksi vetänyt. Kun kulta tekstasi viimeisen viestin n. klo 1. hyvät yöt ja halipusut lähetteli, niin jäin vielä sen jälkeen lukemaan toisesta puhelimesta vanhoja viestejä. Oli siellä raksunkin viestejä, kun ei me nyt kesällä ihan vaan yhtäkkiä tutustuttu. Kun höpöiltiin just netin kautta ja tekstarein jonkun aikaa ennen ku nähtiin.
Sitten vaan yhtäkkiä kävikin niin, että ruvettiin seurustelemaan. Siitä se sitten on lähtenyt eteenpäin, ja rakkaus kasvaa vaan. En ois silloin uskonu et jotain niin täydellistä syntyisi. Vaikka enhän mä millään hällä väliä meiningillä ollut liikkeellä. Arvaan, ettei se kyllä oikeesti kovin kiinnostunut musta aluksi ollut, mutta jostain syystä sanonut vastaankaan, siitä että ruvettiin seurustelemaan. Niin vain kävi. Lopulta kaikki vain kävi hyvin. Halusin tehdä siihen sellaisen vaikutuksen, että se tuntisi että siitä joku välittää, ja voi että.... Minähän välitin hänestä, ihan todella paljon, jo alussa. Laittelin sille sitte aina välillä kaikenlaisia runoja, ja nekin tais sitten olla se juttu, etttä sekin rupes kai muhun rakastumaan.
Noniin, mutta jatketaanpas tätä päivää. Duunissa oli suht paljon kiirettä. Yksi työntekijä oli muistanut vasta eilen, et sillä oli yks meno päivällä. No se oli sitten eilisen päivän soitellu pomoille ja sitte kai se oli järjestyny, et se tuli klo 12 töihin. No mun varastokaveri joutu sit tiskiin, koko sen aamupäivän ajaksi. Heh, eli kiva. Mä joutusin olee koko aamupäivän yksinää varastossa. Onneksi keskiviikkona ei tuu paljon kuormaa, ja oli tänää myöskin helppo punnituspäivä. Viime postailussa en maininnutkaan, että duunin tuli uus kokki. Jooo, joku Jani sen nimi tais olla. Heh, hassu veikko. Ei nyt hirveän paljon puhunut, paitsi silloin ku oli sen kanssa tekemisissä. Tuli kysyy varastosta jotai suolaa, ni sillo se höpötteli kaikkea. heh, nostin sille sit jonku 20kg suolapussin. :D Et jeah, vika pussi tässä. No sit se tokasi siihen, et no, sä kai tilaat sitten lisää. Heh, no mäpäs vähän hassuilin takas, "noh noh, käytäppäs poika ensin tuo satsi" :D Vaikkei se nyt mikään poika ollu. :D
Pelkäsin jo, että joudun tekee ylitöitä, et saanko kaikki valmiiksi normiajassa. Mut sitten loppupäivästä alkoikin työt loppuu, kelasin aluks, että en pitäis kahvitaukoa, mut sitten kun huomasin, ettei tässä nyt kummiskaan enää kiirettä tule, ni menin sinne. Ois ollu kakkuakin tarjolla, mut en jaksanu ottaa.
Suunnilleen puoli kolme olin sitten jo valmis lähtee, ja vaatteet vaihdettu. Sieltä suoraan keskustaan, ja oli mulla sit joku n. 15 min aikaa siinä jotain puuhailla. Olin siis päättänyt lähteä Turkuun, näkemään sitä ihanaa tyttöä. Neljä tuntia olisi vaan yhteistä aikaa, mutta kyllä se kannatti mennä. Oli niin ihana nähdä häntä. <3 Ja ihana keli. Junassa oli aika hassu ukkeli. Joku suomenruotsalainen kai, jäi Karjaalla pois, oli kännissä kuin käki. Turussa sitten käytiin terassilla, Aurassa. Hah.. oltiin siinä jonkun aikaa oltu, niin yks tuttu kasvo tulee siihen samalle terrassille. Heh. Exän exä. :DD hehheh, ihan mukava tyyppi. Mutta tähän kuuluu sitten vähän ikävämpi juttu, johon mä en kyllä osaa sanoa kumpaakaan puolta, kun olen tietty kuullut vain yhden version, joten en rupea sen perusteella mitään miettimään. Nykyään he eivät kai ole tekemisissä, mutta siis, kelasin, että miten ne ei muka kohtais Turussa, ei se nyt niin iso mesta ole, siis keskusta, että ei törmäis, ku molemmat on aika samanlaisia, luultavasti se poikakin käy klubilla aika usein, ja sillä on myös oma bändi. Mutta heh, oli aika hassua, tämä tyyppi kuitenkin moikkas mua, tai no aika samaan aikaan tunnistettiin toisemme.
Terassilla alkoi tulla pikkuisen kylmä, mut ei mikään ihan hirveä kylmyys, ni ehdotin et mentäis vaik syömään. Kun olihan sillä höpsölläkin varmaan nälkä. Ei mulla mikään ihan hirveä nälkä ollut, ku en oo pahemmin himassa syönyt enää duunipäivien jälkee, jotain pientä tulee yleensä syötyä sen jälkeen, leipää ja vaik jotain salaattia. Mutta joo, mentiinpä sitten Amarilloon. En oo muuten koskaan käyny siellä, tai ei.... oon tainnu joskus Kouvolassa, en oo varma oliko se silloin Amarillo. Mut joo. Amarilloon en koskaan kyllä iltaa menis viettää.
Otettiin sitten Tofu 'n cornit tai jotkut sen nimiset annokset. Oisko ollut jotain 14€/annos.
Siinä oli tofua, bataattia, maissia, punasipulia, salaattia, yms.
Tuli aika täyteen tuon syötyä. Bataattihan on perunan sukulainen, ni siinäkin sitten hiilihydraatteja, tosin eihän me mitää karppaajia olla, mut huomasin tossa yhdessä työpaikkassa, et jos paljon vetää just perunaa, ja kaikkee ni alkaa väsyttää.. sit tuli vaan koneella pilkkittyä,.
Tuon jälkeen sitten pitikin jo lähteä asemalla päin kävelee. Ei nyt ihan niin haikea olo ollut kuin viikonloppuna, vaikka oli kuiteskin mulla haikea olo, ei sille vaan mitään voi. Tällä kertaa kyllä oli onneksi pitkät hyvästelyt, ja pääsin ihan junallakin matkustaa.
Taidan tästä mennä nukkumaan. Öitä !
Sitten vaan yhtäkkiä kävikin niin, että ruvettiin seurustelemaan. Siitä se sitten on lähtenyt eteenpäin, ja rakkaus kasvaa vaan. En ois silloin uskonu et jotain niin täydellistä syntyisi. Vaikka enhän mä millään hällä väliä meiningillä ollut liikkeellä. Arvaan, ettei se kyllä oikeesti kovin kiinnostunut musta aluksi ollut, mutta jostain syystä sanonut vastaankaan, siitä että ruvettiin seurustelemaan. Niin vain kävi. Lopulta kaikki vain kävi hyvin. Halusin tehdä siihen sellaisen vaikutuksen, että se tuntisi että siitä joku välittää, ja voi että.... Minähän välitin hänestä, ihan todella paljon, jo alussa. Laittelin sille sitte aina välillä kaikenlaisia runoja, ja nekin tais sitten olla se juttu, etttä sekin rupes kai muhun rakastumaan.
Noniin, mutta jatketaanpas tätä päivää. Duunissa oli suht paljon kiirettä. Yksi työntekijä oli muistanut vasta eilen, et sillä oli yks meno päivällä. No se oli sitten eilisen päivän soitellu pomoille ja sitte kai se oli järjestyny, et se tuli klo 12 töihin. No mun varastokaveri joutu sit tiskiin, koko sen aamupäivän ajaksi. Heh, eli kiva. Mä joutusin olee koko aamupäivän yksinää varastossa. Onneksi keskiviikkona ei tuu paljon kuormaa, ja oli tänää myöskin helppo punnituspäivä. Viime postailussa en maininnutkaan, että duunin tuli uus kokki. Jooo, joku Jani sen nimi tais olla. Heh, hassu veikko. Ei nyt hirveän paljon puhunut, paitsi silloin ku oli sen kanssa tekemisissä. Tuli kysyy varastosta jotai suolaa, ni sillo se höpötteli kaikkea. heh, nostin sille sit jonku 20kg suolapussin. :D Et jeah, vika pussi tässä. No sit se tokasi siihen, et no, sä kai tilaat sitten lisää. Heh, no mäpäs vähän hassuilin takas, "noh noh, käytäppäs poika ensin tuo satsi" :D Vaikkei se nyt mikään poika ollu. :D
Pelkäsin jo, että joudun tekee ylitöitä, et saanko kaikki valmiiksi normiajassa. Mut sitten loppupäivästä alkoikin työt loppuu, kelasin aluks, että en pitäis kahvitaukoa, mut sitten kun huomasin, ettei tässä nyt kummiskaan enää kiirettä tule, ni menin sinne. Ois ollu kakkuakin tarjolla, mut en jaksanu ottaa.
Suunnilleen puoli kolme olin sitten jo valmis lähtee, ja vaatteet vaihdettu. Sieltä suoraan keskustaan, ja oli mulla sit joku n. 15 min aikaa siinä jotain puuhailla. Olin siis päättänyt lähteä Turkuun, näkemään sitä ihanaa tyttöä. Neljä tuntia olisi vaan yhteistä aikaa, mutta kyllä se kannatti mennä. Oli niin ihana nähdä häntä. <3 Ja ihana keli. Junassa oli aika hassu ukkeli. Joku suomenruotsalainen kai, jäi Karjaalla pois, oli kännissä kuin käki. Turussa sitten käytiin terassilla, Aurassa. Hah.. oltiin siinä jonkun aikaa oltu, niin yks tuttu kasvo tulee siihen samalle terrassille. Heh. Exän exä. :DD hehheh, ihan mukava tyyppi. Mutta tähän kuuluu sitten vähän ikävämpi juttu, johon mä en kyllä osaa sanoa kumpaakaan puolta, kun olen tietty kuullut vain yhden version, joten en rupea sen perusteella mitään miettimään. Nykyään he eivät kai ole tekemisissä, mutta siis, kelasin, että miten ne ei muka kohtais Turussa, ei se nyt niin iso mesta ole, siis keskusta, että ei törmäis, ku molemmat on aika samanlaisia, luultavasti se poikakin käy klubilla aika usein, ja sillä on myös oma bändi. Mutta heh, oli aika hassua, tämä tyyppi kuitenkin moikkas mua, tai no aika samaan aikaan tunnistettiin toisemme.
Terassilla alkoi tulla pikkuisen kylmä, mut ei mikään ihan hirveä kylmyys, ni ehdotin et mentäis vaik syömään. Kun olihan sillä höpsölläkin varmaan nälkä. Ei mulla mikään ihan hirveä nälkä ollut, ku en oo pahemmin himassa syönyt enää duunipäivien jälkee, jotain pientä tulee yleensä syötyä sen jälkeen, leipää ja vaik jotain salaattia. Mutta joo, mentiinpä sitten Amarilloon. En oo muuten koskaan käyny siellä, tai ei.... oon tainnu joskus Kouvolassa, en oo varma oliko se silloin Amarillo. Mut joo. Amarilloon en koskaan kyllä iltaa menis viettää.
Otettiin sitten Tofu 'n cornit tai jotkut sen nimiset annokset. Oisko ollut jotain 14€/annos.
Siinä oli tofua, bataattia, maissia, punasipulia, salaattia, yms.
Tuli aika täyteen tuon syötyä. Bataattihan on perunan sukulainen, ni siinäkin sitten hiilihydraatteja, tosin eihän me mitää karppaajia olla, mut huomasin tossa yhdessä työpaikkassa, et jos paljon vetää just perunaa, ja kaikkee ni alkaa väsyttää.. sit tuli vaan koneella pilkkittyä,.
Tuon jälkeen sitten pitikin jo lähteä asemalla päin kävelee. Ei nyt ihan niin haikea olo ollut kuin viikonloppuna, vaikka oli kuiteskin mulla haikea olo, ei sille vaan mitään voi. Tällä kertaa kyllä oli onneksi pitkät hyvästelyt, ja pääsin ihan junallakin matkustaa.
Taidan tästä mennä nukkumaan. Öitä !
tiistai 24. huhtikuuta 2012
Vähän jänskä päivä.
Heräsin tässä tavalliseen tapaan.. siis joka toinen viikko, 6.05 tai jotain sinnepäin. Siinä vähän aikaa höpöilin jotai. Menin sitten tuohon bussipysäkille, mut joo. Näyttää taas että lähdin liian myöhään, ton 41. suhteen. Viime aikoina se on ehtiny mennä jo. Tietysti talvella tota reittiä ei aja niin nopeesti. No ei siinä mitään, pitää kävellä vaan vähän matkaa, ni lähtee tosi usein busseja. Kaikki keskustaan päin.
Tänään oli ihmeen paljon porukkaa bussissa, se tais ollu just joku vantaalta tullu bussi, niissä nyt on aina enemmän ihmisiä.
Olin sit pelkällä hupparilla liikenteessä, ja tietty sitten alkoi jossain päiväsaikaan ainakin sadella. Rupes hieman vituttaa, et joo...toivottavasti sade lakkaa jossain vaiheessa, ja sit ei satais ku pääsisin duunista. No näinhän siinä vähän kävi. Ei satanut kun lähdin. Tällä kertaa lähdin keskustaan sitten duunin jälkee, ostaa junalippuu. heheh, oon ehkä vähän hullu. Lähden nimittäin huomenna duunien jälkee nopeasti Turkuun, no joudun tulee kyllä sitte viimeisellä junalla poiskin, mutta ei se mitää. Saa olla vähän aikaa kullan kanssa. Se siinä on kaikkein tärkeintä.
Yhtenä marraskuisena sunnuntaipäivänä tein tuon saman jutun, silloin en sitä kyllä hänelle kertonut, satuin vaan aamulla herää tosi tosi aikaisin, ja mietin että en aio tylsistyä vaan himassa. Jotain tekemistä nyt pitäis saada. Päätin jonnekkin lähteä. Siis jonnekkin vähän kauemmas, kun täällä Helsingissä hengailla. Helppohan se oli miettiä, et minne menis, kun tyttöä ajattelin. Aamulla lähdin bussilla kohti Turkua. Matkalla sit tekstailin vähä kaikille kavereille, naureskelin, et ette ikinä arvaa, et mihin oon tähä aikaa matkalla. Yllätän mun tyttöystävän. Sit pari tyyppiä olikin hereillä, ja ne sit jo kysy, et joko oot kertonu tytölles, et oot tänää turussa, ni vastasin, etten vielä ole. Se on sitten yllätys. Teki kyllä jo niin monta kertaa mieli laittaa sille viestiä, että oon tulossa, mutta hengailinkin sitten jotain 1-2 Turussa, kävelin katuja, olinhan mä ennenkin turussa käynyt. Exä asui siellä... ja sitä myös piti tänää mennä näkee, sillä onhan meillä tosi hyvät välit vielä edelleenkin, tosi hyvä ystävä. Näytin sitten myös tuota tyttöystävääni sille, ja sehän oli innoissaan tästä uudesta tuttavuudesta, pyysi hänet myös facebook kaveriksi, tyttöystäväni olikin vähän ihmeissään tästä ja tiesin et vähän se jännittikin tapaamista, mutta kyllä se rentoutu sitten.
Niin, jatketaanpas tätä juttua. Hengailin siinä lähellä asemaa, Humalistonkadulla, siellä on se klubikin. Ei nyt ihan hirveän kylmä onneksi ollut, mutta sellainen kiva sunnuntaipäivän pikkupakkanen taisi olla. No jossain vaiheessa, en sitten viitsinyt enää olla paljastamatta sille tyttöselle sitä, että olin tullut tapaa häntä.. ihan vain yhtäkkiä, mitään varoittamatta. Oltiin kyllä sillee aamulla tekstailtu, mutten paljastanu mitä mulla oli mielessä. Se oli kyllä tosi ihana sunnuntai.
Huomista odotan jo innolla. Ainakin pitäisi ehtiä hyvin asemalla ajoissa, ettei juna lähe ennen mua.
Jotain puoli tuntia mulla on aikaa kun duunista pääsen. Tai just, ku silloin oon jo ehtiny varmaa vaihtaa vaattet. Pitää tässä vähä pakkailla, tai no ottaa reppuun jotai tekemistä junaan, ehkä joku kirja. Tai sit vois kyllä ottaa kynän, ja kirjepaperia. Pitäis tossa jaksaa yhdelle tyypille kirjoittaa, heh toista tyyppiä, joka mulle kirjoitti, ni en varmaan sille jaksa mitään. Joku Antti Tuisku fani, eihän siinä mitään, mutta vähän tylsän oloinen. Ja sen käsiala oli aika hassu, paljon pahempi kuin mun harakanvarpaat. Olin aluks, että onks tää joku vitsi, heh. mut ei kai se taida olla.
Niin ja tänään sitten mun piti mennä pomon kanssa juttelee, tossa kahden jälkeen. Mietin et voi ei. Mitäköhän tässä nyt, tuleeko tässä nyt potkut, heh naureskelin vaa tuolleen, no tietenkään ei potkut vaan yhtäkkiä tulis, ku en oo mitään mokaillukkaan, no meninpä sen yhden pomoista, ni sen huoneeseen sitten, ja alettiin juttelee. Olikin sillee, et se sanoi " oot kyllä pärjänny täällä hyvin, ei mitään ihme mokiakaan tullu." Tietysti tiedän et mun pitäs olla nopeempi. Mut kiva kun ihan aloittelijasta tähän on tultu, ni kyllähän nekin sano, että ainahan sitä kehittyy. Ja tarvii aikaa. Mutta kun sitä punnattavaa näissä aikaisissa aamuvuoroissa on niin helvetisti, et välillä tuntuu, et voi jumalauta. Kaikki vaan kasaantuu yhtäkkiä ja sellasta, ja tulee lisää jotain tilauksia, joiden reseptit ja aineet pitäs sit punnata.
Kiva muuten, torstaina ei saa vetää vessaa, ja pe. ei saa käyttää yhtään vettä. tai saa esim.kahvia keittää, ottaa hanasta siis. Nii tai no 8 - 16. on tuo aika jona aikana ei saa käyttää vettä, mutta eipä se haittaa, oon töissä tuossa ajassa, ja sit varmaan lähden Turkuun, tai Saloon varmaan ja sieltä taas Perniöön, tarkoitus kai oli olla se ilta siellä ja sitten seuraavana päivänä sit Helsinkii. Oijoij. tulee ihanaa <3 Kulta lähtee vasta tiistaina pois.
Nytpä tästä taas lähden.
Tänään oli ihmeen paljon porukkaa bussissa, se tais ollu just joku vantaalta tullu bussi, niissä nyt on aina enemmän ihmisiä.
Olin sit pelkällä hupparilla liikenteessä, ja tietty sitten alkoi jossain päiväsaikaan ainakin sadella. Rupes hieman vituttaa, et joo...toivottavasti sade lakkaa jossain vaiheessa, ja sit ei satais ku pääsisin duunista. No näinhän siinä vähän kävi. Ei satanut kun lähdin. Tällä kertaa lähdin keskustaan sitten duunin jälkee, ostaa junalippuu. heheh, oon ehkä vähän hullu. Lähden nimittäin huomenna duunien jälkee nopeasti Turkuun, no joudun tulee kyllä sitte viimeisellä junalla poiskin, mutta ei se mitää. Saa olla vähän aikaa kullan kanssa. Se siinä on kaikkein tärkeintä.
Yhtenä marraskuisena sunnuntaipäivänä tein tuon saman jutun, silloin en sitä kyllä hänelle kertonut, satuin vaan aamulla herää tosi tosi aikaisin, ja mietin että en aio tylsistyä vaan himassa. Jotain tekemistä nyt pitäis saada. Päätin jonnekkin lähteä. Siis jonnekkin vähän kauemmas, kun täällä Helsingissä hengailla. Helppohan se oli miettiä, et minne menis, kun tyttöä ajattelin. Aamulla lähdin bussilla kohti Turkua. Matkalla sit tekstailin vähä kaikille kavereille, naureskelin, et ette ikinä arvaa, et mihin oon tähä aikaa matkalla. Yllätän mun tyttöystävän. Sit pari tyyppiä olikin hereillä, ja ne sit jo kysy, et joko oot kertonu tytölles, et oot tänää turussa, ni vastasin, etten vielä ole. Se on sitten yllätys. Teki kyllä jo niin monta kertaa mieli laittaa sille viestiä, että oon tulossa, mutta hengailinkin sitten jotain 1-2 Turussa, kävelin katuja, olinhan mä ennenkin turussa käynyt. Exä asui siellä... ja sitä myös piti tänää mennä näkee, sillä onhan meillä tosi hyvät välit vielä edelleenkin, tosi hyvä ystävä. Näytin sitten myös tuota tyttöystävääni sille, ja sehän oli innoissaan tästä uudesta tuttavuudesta, pyysi hänet myös facebook kaveriksi, tyttöystäväni olikin vähän ihmeissään tästä ja tiesin et vähän se jännittikin tapaamista, mutta kyllä se rentoutu sitten.
Niin, jatketaanpas tätä juttua. Hengailin siinä lähellä asemaa, Humalistonkadulla, siellä on se klubikin. Ei nyt ihan hirveän kylmä onneksi ollut, mutta sellainen kiva sunnuntaipäivän pikkupakkanen taisi olla. No jossain vaiheessa, en sitten viitsinyt enää olla paljastamatta sille tyttöselle sitä, että olin tullut tapaa häntä.. ihan vain yhtäkkiä, mitään varoittamatta. Oltiin kyllä sillee aamulla tekstailtu, mutten paljastanu mitä mulla oli mielessä. Se oli kyllä tosi ihana sunnuntai.
Huomista odotan jo innolla. Ainakin pitäisi ehtiä hyvin asemalla ajoissa, ettei juna lähe ennen mua.
Jotain puoli tuntia mulla on aikaa kun duunista pääsen. Tai just, ku silloin oon jo ehtiny varmaa vaihtaa vaattet. Pitää tässä vähä pakkailla, tai no ottaa reppuun jotai tekemistä junaan, ehkä joku kirja. Tai sit vois kyllä ottaa kynän, ja kirjepaperia. Pitäis tossa jaksaa yhdelle tyypille kirjoittaa, heh toista tyyppiä, joka mulle kirjoitti, ni en varmaan sille jaksa mitään. Joku Antti Tuisku fani, eihän siinä mitään, mutta vähän tylsän oloinen. Ja sen käsiala oli aika hassu, paljon pahempi kuin mun harakanvarpaat. Olin aluks, että onks tää joku vitsi, heh. mut ei kai se taida olla.
Niin ja tänään sitten mun piti mennä pomon kanssa juttelee, tossa kahden jälkeen. Mietin et voi ei. Mitäköhän tässä nyt, tuleeko tässä nyt potkut, heh naureskelin vaa tuolleen, no tietenkään ei potkut vaan yhtäkkiä tulis, ku en oo mitään mokaillukkaan, no meninpä sen yhden pomoista, ni sen huoneeseen sitten, ja alettiin juttelee. Olikin sillee, et se sanoi " oot kyllä pärjänny täällä hyvin, ei mitään ihme mokiakaan tullu." Tietysti tiedän et mun pitäs olla nopeempi. Mut kiva kun ihan aloittelijasta tähän on tultu, ni kyllähän nekin sano, että ainahan sitä kehittyy. Ja tarvii aikaa. Mutta kun sitä punnattavaa näissä aikaisissa aamuvuoroissa on niin helvetisti, et välillä tuntuu, et voi jumalauta. Kaikki vaan kasaantuu yhtäkkiä ja sellasta, ja tulee lisää jotain tilauksia, joiden reseptit ja aineet pitäs sit punnata.
Kiva muuten, torstaina ei saa vetää vessaa, ja pe. ei saa käyttää yhtään vettä. tai saa esim.kahvia keittää, ottaa hanasta siis. Nii tai no 8 - 16. on tuo aika jona aikana ei saa käyttää vettä, mutta eipä se haittaa, oon töissä tuossa ajassa, ja sit varmaan lähden Turkuun, tai Saloon varmaan ja sieltä taas Perniöön, tarkoitus kai oli olla se ilta siellä ja sitten seuraavana päivänä sit Helsinkii. Oijoij. tulee ihanaa <3 Kulta lähtee vasta tiistaina pois.
Nytpä tästä taas lähden.
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Maanantaista kevätpäivää.
Sunnuntai oli aika haikea. Tälläkin hetkellä fiilis vähän ikävä. Liikaa päässä asioita, ja uusia tulee. No, mutta on tää kevät aika kuitenkin kiva, kun aurinko paistaa. Jouduin sitten bussilla tulee Turusta eilen, junat ei kulkenu, koska oli kai jotku ratatyöt siellä kesken. Se masensi vähän mieltä, kun en ehtinyt kunnolla hyvästelemään kultaa, nopeat halaukset ja pusut vaan. Tuntui sydämessä asti. En tiedä oliko raksulla jäänyt hyvä mieli viikonlopusta, vai oliko ihan tylsää, vaikka se sanoi kyllä että oli tosi ihanaa. Ehkä mä vähän ajattelen liikaa, kaikkea. Ja mun höpöpää tekee tyhmiä ajatuksia.
Awww, mutta kyllä se kulta ihana piristää mun päivää silti.
Eilen ei sitten jaksettu tehdä mitään ruokaa, vaan ostettiin kaupasta taas salaattia, ja sitä syötiin. Heh, joskus tulee kyllä vähän korvista ulos toi salaaattttii :DD
Heheh, ei kun kulta kyllä söisi varmaan kaikkea HK:sinistä, yms punaista lihaa. hehheh,
noeiii, ei se syö. Välillä vähän kuittailen, joo en mäkään enää pitkään aikaan syöny punaista lihaa. Oikeastaan kana-kala-kasvis riittää mulle. Kun olin koulussa, niin siellä sanoin kyllä, et oon lakto-ovo, kun muuten en olis saanu kasvisruokaa. Kasvisruoat siellä kun oli yleensä parempia.
Nyt oon duunin jälkeen ollut aika energinen, pyykkejä pesin, siivosin vähä. Tiskejä ei sentää ole, kun oon käyttäny vaan paria lautasta tässä viime aikoina kun yksinäni oon ollu, ja sit oon pessy sen melkein heti. Vielä vois tossa kohta kaupassa käydä, ois vähän kaikkia limsapulloja mitä vois viedä, heh kullan kanssa ei olla viety pulloja piiiiitkään aikaan ku se on meillä tässä ollu, ni niitä on kertyny. Enkä mä nykyään ihan muutaman pullon takia viitsi kauppaan niitä viedä. Saa nähdä kuinka paljon rahaa niistäkin tulossa. Hmm.. mitäköhän sitä tänään söis vielä. En taida kyllä kovin paljoa syödä, ei oikein oo nälkä.
Duunissa tuli liikuttua kyllä aika kivasti paikasta paikkaan, oli jossain välissä hiukan kiire. Yhtäkkiä kasautu paljon hommaa, ja luulinki, että voi ei, toivottavasti ei joudu tekee ylitöitä, mutta sitten hommia ei ollukkaan yhtäkkiä niin paljon, tai sit oli aika helppoa punnattavaa. Oijoij, huomenna olis tarjolla jotain ihme kasvispizzaa, tai en muista oliks siinä tonnikalaa, mut vois maistaa sitä vähän sitten huomenna. Tosin pizzapohja on just sellasta pullamössöä. Valmiita GN-pohjia. Muistan ku viime vuonna työssäoppimispaikassa sain tehdä sellasen tilauksen, oli tilattu jotain 5.pizzaa. Niin se pääkokki sitten sanoi, että saat tehdä myös itsellesi pizzan, oli perjantaipäivä, ja viimeinen perjantai oli siellä, enää seuraavalla viikolla oli muutama työpäivä. Niin se sanoi myös, että on sitten viikonlopuksi sulle jotain syötävääkin. Ja tokasi vielä, että saat käyttää ihan mitä vaan aineita sun pizzaas, mitä keittiöstä löytyy. hah no mähän tälläsin vähän kaikkea. Sitten se kokki tuli siihen ja naureskeli, että hehheh, onpas tuossa paljon täytettä. Laitoin herkkusieniä, ananasta, paprikaa, fetaa, mitäköhän muita siihen vielä tuli, en enää muista. Mutta hyvää oli pizza.
Aikaiset aamut vähän kyllä tätä viikkoa haittaa. No kyllä sitä jaksaa toisaalta, paremmin ku syksyllä, siihen aikaa oli aina tosi pimeää ku lähti tähän vuoroon, mutta nyt on jo niin valoisaa.
Kesällä, heinäkuussa kuulemma varastossa on vain yksi työntekijä, vähän mietityttää, et mikäköhän mun homma tulee olee silloin, kun katsoin, ettei se toinen varastomies olis ainakaan lomilla heinäkuussa. Ja mullakin on vaan ehkä viikko siitä heinäkuusta, osa on kesäkuun puolella. Vähän jänskättää et joudunko sitten kokiksi, vaikka no, uskon ettei mulle mitää hirveän isoa vastuuta annettais, kun sanoin kehityskeskusteluissa itsekin, etten kuitenkaan ihan mitään vastuullista hommaa keittiössä tekisi, kun oon huomannu, et aikamoista kiirettä tuolla on pitäny. No saapa nähdä, ehkä sitten tiskissä olen. Mutta toivottavasti ei sit olis viikonloppuja töissä, ne toisaalta menee aika nopeesti, mutta viikonloppuihin on ikävä herätä kun työaamu on, ja sit ku se, että jos ei kulta jaksaiskaan tulla mua näkee, ni en tiedä sit koska sitä näkis, tosin ei vielä tiedä mitä se kesällä puuhaa. Mutta se ainakin lupas, olla mun kanssa sen mun loman ajan. Awww, ja se on TOSI IHANAA! <3 Odotan sitä jo kovasti. Pientä suunnitelmaa ollu, mut ei mitää erikoista, haluisin sen kanssa matkustella ympäri suomea, mut saa nähdä, ehkä sitä joutuu tuolla mökilläkin käymään.
Mutta ei sillä nyt niin väliä, missä se tulee vietettyä, kunhan saa olla ihanan rakkaansa kanssa. <3
Taidan tässä lähteä kohta sinne kauppaseen. :)
OOO. Oon kummitus.
I Am Ghost - Lovers Requiem <3
Awww, mutta kyllä se kulta ihana piristää mun päivää silti.
Eilen ei sitten jaksettu tehdä mitään ruokaa, vaan ostettiin kaupasta taas salaattia, ja sitä syötiin. Heh, joskus tulee kyllä vähän korvista ulos toi salaaattttii :DD
Heheh, ei kun kulta kyllä söisi varmaan kaikkea HK:sinistä, yms punaista lihaa. hehheh,
noeiii, ei se syö. Välillä vähän kuittailen, joo en mäkään enää pitkään aikaan syöny punaista lihaa. Oikeastaan kana-kala-kasvis riittää mulle. Kun olin koulussa, niin siellä sanoin kyllä, et oon lakto-ovo, kun muuten en olis saanu kasvisruokaa. Kasvisruoat siellä kun oli yleensä parempia.
Nyt oon duunin jälkeen ollut aika energinen, pyykkejä pesin, siivosin vähä. Tiskejä ei sentää ole, kun oon käyttäny vaan paria lautasta tässä viime aikoina kun yksinäni oon ollu, ja sit oon pessy sen melkein heti. Vielä vois tossa kohta kaupassa käydä, ois vähän kaikkia limsapulloja mitä vois viedä, heh kullan kanssa ei olla viety pulloja piiiiitkään aikaan ku se on meillä tässä ollu, ni niitä on kertyny. Enkä mä nykyään ihan muutaman pullon takia viitsi kauppaan niitä viedä. Saa nähdä kuinka paljon rahaa niistäkin tulossa. Hmm.. mitäköhän sitä tänään söis vielä. En taida kyllä kovin paljoa syödä, ei oikein oo nälkä.
Duunissa tuli liikuttua kyllä aika kivasti paikasta paikkaan, oli jossain välissä hiukan kiire. Yhtäkkiä kasautu paljon hommaa, ja luulinki, että voi ei, toivottavasti ei joudu tekee ylitöitä, mutta sitten hommia ei ollukkaan yhtäkkiä niin paljon, tai sit oli aika helppoa punnattavaa. Oijoij, huomenna olis tarjolla jotain ihme kasvispizzaa, tai en muista oliks siinä tonnikalaa, mut vois maistaa sitä vähän sitten huomenna. Tosin pizzapohja on just sellasta pullamössöä. Valmiita GN-pohjia. Muistan ku viime vuonna työssäoppimispaikassa sain tehdä sellasen tilauksen, oli tilattu jotain 5.pizzaa. Niin se pääkokki sitten sanoi, että saat tehdä myös itsellesi pizzan, oli perjantaipäivä, ja viimeinen perjantai oli siellä, enää seuraavalla viikolla oli muutama työpäivä. Niin se sanoi myös, että on sitten viikonlopuksi sulle jotain syötävääkin. Ja tokasi vielä, että saat käyttää ihan mitä vaan aineita sun pizzaas, mitä keittiöstä löytyy. hah no mähän tälläsin vähän kaikkea. Sitten se kokki tuli siihen ja naureskeli, että hehheh, onpas tuossa paljon täytettä. Laitoin herkkusieniä, ananasta, paprikaa, fetaa, mitäköhän muita siihen vielä tuli, en enää muista. Mutta hyvää oli pizza.
Aikaiset aamut vähän kyllä tätä viikkoa haittaa. No kyllä sitä jaksaa toisaalta, paremmin ku syksyllä, siihen aikaa oli aina tosi pimeää ku lähti tähän vuoroon, mutta nyt on jo niin valoisaa.
Kesällä, heinäkuussa kuulemma varastossa on vain yksi työntekijä, vähän mietityttää, et mikäköhän mun homma tulee olee silloin, kun katsoin, ettei se toinen varastomies olis ainakaan lomilla heinäkuussa. Ja mullakin on vaan ehkä viikko siitä heinäkuusta, osa on kesäkuun puolella. Vähän jänskättää et joudunko sitten kokiksi, vaikka no, uskon ettei mulle mitää hirveän isoa vastuuta annettais, kun sanoin kehityskeskusteluissa itsekin, etten kuitenkaan ihan mitään vastuullista hommaa keittiössä tekisi, kun oon huomannu, et aikamoista kiirettä tuolla on pitäny. No saapa nähdä, ehkä sitten tiskissä olen. Mutta toivottavasti ei sit olis viikonloppuja töissä, ne toisaalta menee aika nopeesti, mutta viikonloppuihin on ikävä herätä kun työaamu on, ja sit ku se, että jos ei kulta jaksaiskaan tulla mua näkee, ni en tiedä sit koska sitä näkis, tosin ei vielä tiedä mitä se kesällä puuhaa. Mutta se ainakin lupas, olla mun kanssa sen mun loman ajan. Awww, ja se on TOSI IHANAA! <3 Odotan sitä jo kovasti. Pientä suunnitelmaa ollu, mut ei mitää erikoista, haluisin sen kanssa matkustella ympäri suomea, mut saa nähdä, ehkä sitä joutuu tuolla mökilläkin käymään.
Mutta ei sillä nyt niin väliä, missä se tulee vietettyä, kunhan saa olla ihanan rakkaansa kanssa. <3
Taidan tässä lähteä kohta sinne kauppaseen. :)
OOO. Oon kummitus.
I Am Ghost - Lovers Requiem <3
lauantai 21. huhtikuuta 2012
Aurinkoista ja onnellista viikonloppua
Jeps, eilen koko työpäivän odotin, että pääsisin sieltä pois, viettämään viikonloppua. Noh, päivä se meni nopeesti, kahvitauko n.12.30 Oli myös kakkukahvit. Yksi kokeista, Nico oli viimeistä päivää töissä tuolla. Sai paikan jostai lähempää hänen kotia. En nyt muista, et mistä kaupungista se oli, mut varmaan Pääkaupunkiseutua, ehkä kerava tai Porvoo. Jotain sitruunakakkua se oli mitä se tarjosi. Sen jälkeen oli sit joku vaunuesittely osastoille, ku uusia vaunuja vissiin tuli.
No loppupäivä meni myöskin nopeasti. Kuuden aikoihin sitten lähdin Pasilasta junalla kohti Turkua. Oli vähän hassua, kun se juna olikin sitten bendolino. Duunin jälkeen kun kävin ostamassa lipun, ja halusin sit ikkunapaikan, ni lipunmyyjä sit möi mulle sellasen yksittäisen paikan, mikä olis ollu lemmikkiosastolla, mullehan se ois käyny, ei oo mitään allergioita. Ni sitte kun juna tulee, ni tulee kuulutus, että junan kalusto on vähä muuttunut, ja nyt mennäänkin bendolinolla eteenpäin. Kaikki siis saivat valita istumapaikkansa ihan oman mielensä mukaan, olihan se ihan mukavaa. Ja ei ollut kovin paljon ihmisiä junassa. Tai no ainakin siinä vikassa vaunussa, missä mä olin, ni oli aika väljää. Opiskelijalipulla tuli mentyä, konnari oli sellainen suht nuori nainen, ja se vielä sanoi, että nii, sulla oli se opiskelijakortti? Näytin sitä sitten sillee oikein kunnolla, ja sanoi että Ok, ja Hyvää matkaa! Taas tuli siis halvaksi nää matkat. Yli 4kk. tullut jo sillä kortilla mentyä.
No Turkuun sitten saavuin, juna oli suht ajallaan. Junassa jo mietin, että mitä kaikkea hassua tänään voisikaan tehdä. Muistin, että sinä iltana ois klubilla Haloo Helsinki, kultakin oli jo vähää aikaa sitten miettiny, et vois mennä niitä katsomaan. No sattumalta päädyttiinkin sitten klubille. Oli kyllä tosi ihana ilta. Keikka oli ihan ok. Keikan jälkeen lähdettiin klubilta ulos, käytiin vielä jossain yhessä paikassa, sitä paikan nimeä en kyllä muista, mut oli aikas jännä mesta. Baaristiki oli sellanen hassun muotoinen, vähän niinkuin joku ovaali. tiski oli keskellä baaria, Ihan tunnelmallinen paikka. Yhdet punaviinit siinä sitten juotiin. Ei ollut mikään räkälä paikka, vaikka kyllähän mä niissäkin viihtyisin, kun olisi hyvää seuraa. Tämän jälkeen käytiin vielä Hesessä, ja otettiin kanasalaatit mukaan ja puoliksi otettiin vielä yksi falafel-hampurilainen. Taksilla siitä sitten kullan kämpille tuli lähdettyä.
Oli kyllä taasen niin ihana ilta. Ulkona oli kyllä vähä huono sää, mutta ei se niin paljoa haitannut.
Otin niitä filmtownin leffoja mukaan, katsottiin yöllä sit vähän aikaa sitä madagaskaria, muttei sit loppuun asti sitä ihan jaksettu katsoa. Siinä sitten vaan syötiin salaatit, kuunneltiin musaa ja söpöiltiin.
Jossain vaiheessa sitten oltiin nukahdettu toistemme syliin. Heräsin kyllä jonkun ajan päästä, ja huomasin, ettei oltu edes valoja sammuteltu, ja kävin sitten vessassa ja sammutin sitten valot, ja rupesin uudestaan nukkumaan, ei nukuttu ihan aamuun asti, vaan jossakin aikaa yöllä herätin raksun, ja sitten höpöiltiin kaikkea hassua. Tänään sitten taas tuli noustua varmaan vasta joskus kahden-kolmen jälkeen.
Tänään sitten käytiin vähän kaupassa, ja ostettiin ruokaa varten vähä aineksia..herkkusieniä, ananasta, ja kidney papuja. Tyttöselläni oli jo valmiiksi jääkaapissa tofua. Hän sitte teki jonkun hassun aterian niistä sitten. Mä laitoin sit mun lautaselle vähän kaikenlaista maustettta. Vaikka ei se olis tarvinnu, hyvää se jo muutenkin oli, mut halusin vähän tulisempaa siitä. Oli myös sellasta Unkarilaista paprikatahnaa, itsekin joskus ostin sellasta, kun kävin joku vuosi sitten Budapestissä. Kultakin kävi tuossa, vuosi sitten.. oli siellä vaihdossa.
Loppupäivä meni sitten hassuillessa, ja katottiin se Jos Rakastat leffa. Aika samanlaisia suomileffoja tehty paljon, mutta oli se ihan ok, ei nyt mikään paskemmasta päästä sitten kummiskaan. Nyt katsotaan tässä samalla The Social Networkia, tääkin hyvä leffa. Aww, tuossa vieressä se ihana tyttö hassuttelee ja onnelisena kehräilee. <3 :p niinkuin minäkin.
Tulee varmaan tänäänkin valvottua pitkään. Vähän haikea tunnelma alkaa taas olla kohta, huomenna sitä taas joutuu matkaan junalla pois täältä kultani luota. Nooh, mutta taas sitä sitten näkee, vappuna sen kanssa yhdessä, vähän kyllä ärsyttää, et mulla on se vappuaatto töitä, mut nopee se menee, ja onneksi ei ihan aikainen herätys tuu olee silloin. Huomenna varmaan joskus kasilta lähden taas kotiinpäin, ennen kymppiä siis Pasilassa. Himaan suoraan sitten, katselen varmaan muutaman leffan ennenkuin nukkumaa meen, vaikka joutuu taas ens viikon herää kuudelta, kai sen jotenki kestää.
Nyt tästä varmaan meen pitämään taas seuraa tuolla niin ihanalle otukselle <3 Ettei se ihan tylsisty.:D
torstai 19. huhtikuuta 2012
Jatkoa tässä torstain/perjantain välissä
Sielläpä tuli nopeasti käytyä, tapaamassa kaveria, ja vähän musaa kuuntelemassa, tosin vasta joskus kympin jälkeen alkoi kunnolla musa. En viitsinyt kauan olla. Kaveri lähti jo aikasemmin, ja jouduin sit vähän yksinkin olemaan, paitsi et olihan siellä muutama tuttu, ja sitten Kouvolasta oli yksi kaveri, joka soitti yhdessä bändissä, jota tässä en nyt mainitse, broidikin välillä ollu vierailemassa siinä.
On vähän haikea päivä ollut. En tiedä, uniin tuli yksi mun tärkeä ystävä, vaikka en varmaan koskaan sitä hänelle sanonut, hän oli tietenkin aluksi broidini ystävä, kun hengailin silloin tosi nuorena yleensä vaan broidin ja hänen kavereidensa kanssa. Se ystävä oli todella hyvä muusikko, mutta myös aika rankasti tuli juotua. ja kai jotain muutakin. Mutta se oli yksi kilteimmistä ihmisistä mitä tiedän, raksuni lisäksi. Mun porukat oli myös aika läheisissä suhteissa sen kanssa. Tämä ystävä lohdutti äitiäni, kun broidini oli vähä huonossa jamassa, kaikille tuli aika shokkina sen äkkikuolema. Tai no, musta tuntui siltä, et se vaan oli äkkikuolema. En olis ikinä uskonut.
Tarina alkoi siitä, kun hän oli mennyt jouluksi Turkkiin, siis viettämään joulua, Yksin?!!.. nii mitä vittua. Sillä oli kuulemma paikallisia kavereita, mutta eihän oikeastaan koskaan tiedä, et mitä siellä sit tapahtunu. No, facebookis luki vähä sitä sun tätä. Viimeinen teksti oli tapaninpäivänä. En nyt viitsi laittaa tähän sitä, mut jonku pillerin se oli jostain takin taskusta löytäny, minkä oli ostvyanu kirpparilta. Ei se kuulemma siihen kyllä kuollu. Kun vissiin oikea kuolemispäivä on 29.12. Turkin lähetystöön oli kuollut. :( Oli saanut jonkun kohtauksen. Muutenkin passi oli hukassa. yms
Mulla oli tosi paha olo sinä uutenavuotena. Yksi parhain tyyppi oli kuollut. Aina se höpötteli mulle, saatoin pyytää sitä hengailemaan vaikkei broidi ollut silloin paikalla, käytiin katsomassa broidia sairaalassa, kun se oli joutunu sinne, monista syistä. No, ei ollut kovin riehakas uusivuosi, taisin olla aika jumissa ja shokissa monta päivää. Muistan, kun mentiin porukoiden kanssa Tampereelle viettää uutta vuotta, broidin kummienperheen kanssa, olin ihan maassa. Kyllä mä jotenkin jaksoin hymyillä, ja vähäksi aikaa unohdinkin kaiken, mutta kun äiti rupesi kertomaan tätä juttua, niin herkistelin.
Kun on niin paljon muistoja... vaikkei kuitenkaan kovin montaa vuotta sillä tavalla ystäviä oltu, vaan kavereita, se muuttui sitten ystävyydeksi, kun nähtiin monilla keikoilla, ja oli tosi hauskaa.
Hän tutustutti mut tosi moniin bändeihin, ja artisteihin. Yksi mieleenpainuvimmista on Nick Drake.
Tähän voisinkin laittaan youtubesta pätkän.
Hänkin on niiiiiin surullisen kuuluisa. Oli niin ujo, että meni levy-yhtiölle näyttää levyä ja joku toimiston tyttö ei vissiin sitte tunnistanu häntä, ni jätti sit pöydälle levyn ja tyttö lupas kai antaa sen jonnekki, mut se levy oli kai jääny pölyttymään, myöhemmin se löydettiin, ja siinä luki että Nick Drake. Silloin hän oli jo kuollut. Levy oli Pink Moon. Joka oli kyllä yksi kovimmista. Nick Drake ei kuitenkaan myynyt ihan hirveästi levyillään, koska hän kammosi esiintymistä ja haastattelujen antamistsa, minkä kyllä ehkä jo albumillakin kuulee. Myöhemmin esim. Pink Moon nimistä biisiä käytettiin briteissä jossakin automainoksessa, ja se myi todella paljon sen takia, onneksi ei tämä artisti ihan täydellisesti sitten kuollut.
Mutta palataan siihen mun kaveriin. Näin eilen unta, siinä oli mun tyttöystävä, sit myös tämä ystävä. Hän halusi nähdä mun tyttöystävän, koska hän aina sanoi, että tuleppas näytää se sun tyttös, no ei mulla aina ollut sellasta jota ois kehdannu näyttää, muttta tämä. voi hitsi. Mun raksu ois varmaan todella paljon pitänyt tästä tyypistä, kun mäkin tykkäsin. Hän oli niin välitön, ja ihana ihminen, No ehkä myös hieman liian kiltti, niinkuin kyllä minäkin olen, mutta joo, hän on aina kaikista uskoo pelkkää hyvää.
Sen jälkeen kun hän jossain tuolla, missä lie on ollut, niin oon soittanut hänelle. Sanonut että, rakas ystävä. Mä tulen sinne kohta. <3 Aika masis tunnelmisssa silloin ollu. Eilen unessani olin sanonut samat sanat. Aamulla oli niin outo olo. Olin oikeasti soittanut unissani siihen numeroon. Mulla on niin ikävä häntä. Facebookissa jotkut ihmiset tulee vielä onnittelee häntä synttäreiden johdosta, niin hänellä oli jotain yli 3500 ystävää facebookissa. No, mutta kai tästä pitää kohta nukkuu mennä.
Kuitenkin onnellinen olo. Ja sieltä jostain se ihana ystävä katselee, vaikken uskokaan mihinkään kristinusko hömpötyksiin.
On vähän haikea päivä ollut. En tiedä, uniin tuli yksi mun tärkeä ystävä, vaikka en varmaan koskaan sitä hänelle sanonut, hän oli tietenkin aluksi broidini ystävä, kun hengailin silloin tosi nuorena yleensä vaan broidin ja hänen kavereidensa kanssa. Se ystävä oli todella hyvä muusikko, mutta myös aika rankasti tuli juotua. ja kai jotain muutakin. Mutta se oli yksi kilteimmistä ihmisistä mitä tiedän, raksuni lisäksi. Mun porukat oli myös aika läheisissä suhteissa sen kanssa. Tämä ystävä lohdutti äitiäni, kun broidini oli vähä huonossa jamassa, kaikille tuli aika shokkina sen äkkikuolema. Tai no, musta tuntui siltä, et se vaan oli äkkikuolema. En olis ikinä uskonut.
Tarina alkoi siitä, kun hän oli mennyt jouluksi Turkkiin, siis viettämään joulua, Yksin?!!.. nii mitä vittua. Sillä oli kuulemma paikallisia kavereita, mutta eihän oikeastaan koskaan tiedä, et mitä siellä sit tapahtunu. No, facebookis luki vähä sitä sun tätä. Viimeinen teksti oli tapaninpäivänä. En nyt viitsi laittaa tähän sitä, mut jonku pillerin se oli jostain takin taskusta löytäny, minkä oli ostvyanu kirpparilta. Ei se kuulemma siihen kyllä kuollu. Kun vissiin oikea kuolemispäivä on 29.12. Turkin lähetystöön oli kuollut. :( Oli saanut jonkun kohtauksen. Muutenkin passi oli hukassa. yms
Mulla oli tosi paha olo sinä uutenavuotena. Yksi parhain tyyppi oli kuollut. Aina se höpötteli mulle, saatoin pyytää sitä hengailemaan vaikkei broidi ollut silloin paikalla, käytiin katsomassa broidia sairaalassa, kun se oli joutunu sinne, monista syistä. No, ei ollut kovin riehakas uusivuosi, taisin olla aika jumissa ja shokissa monta päivää. Muistan, kun mentiin porukoiden kanssa Tampereelle viettää uutta vuotta, broidin kummienperheen kanssa, olin ihan maassa. Kyllä mä jotenkin jaksoin hymyillä, ja vähäksi aikaa unohdinkin kaiken, mutta kun äiti rupesi kertomaan tätä juttua, niin herkistelin.
Kun on niin paljon muistoja... vaikkei kuitenkaan kovin montaa vuotta sillä tavalla ystäviä oltu, vaan kavereita, se muuttui sitten ystävyydeksi, kun nähtiin monilla keikoilla, ja oli tosi hauskaa.
Hän tutustutti mut tosi moniin bändeihin, ja artisteihin. Yksi mieleenpainuvimmista on Nick Drake.
Tähän voisinkin laittaan youtubesta pätkän.
Hänkin on niiiiiin surullisen kuuluisa. Oli niin ujo, että meni levy-yhtiölle näyttää levyä ja joku toimiston tyttö ei vissiin sitte tunnistanu häntä, ni jätti sit pöydälle levyn ja tyttö lupas kai antaa sen jonnekki, mut se levy oli kai jääny pölyttymään, myöhemmin se löydettiin, ja siinä luki että Nick Drake. Silloin hän oli jo kuollut. Levy oli Pink Moon. Joka oli kyllä yksi kovimmista. Nick Drake ei kuitenkaan myynyt ihan hirveästi levyillään, koska hän kammosi esiintymistä ja haastattelujen antamistsa, minkä kyllä ehkä jo albumillakin kuulee. Myöhemmin esim. Pink Moon nimistä biisiä käytettiin briteissä jossakin automainoksessa, ja se myi todella paljon sen takia, onneksi ei tämä artisti ihan täydellisesti sitten kuollut.
Mutta palataan siihen mun kaveriin. Näin eilen unta, siinä oli mun tyttöystävä, sit myös tämä ystävä. Hän halusi nähdä mun tyttöystävän, koska hän aina sanoi, että tuleppas näytää se sun tyttös, no ei mulla aina ollut sellasta jota ois kehdannu näyttää, muttta tämä. voi hitsi. Mun raksu ois varmaan todella paljon pitänyt tästä tyypistä, kun mäkin tykkäsin. Hän oli niin välitön, ja ihana ihminen, No ehkä myös hieman liian kiltti, niinkuin kyllä minäkin olen, mutta joo, hän on aina kaikista uskoo pelkkää hyvää.
Sen jälkeen kun hän jossain tuolla, missä lie on ollut, niin oon soittanut hänelle. Sanonut että, rakas ystävä. Mä tulen sinne kohta. <3 Aika masis tunnelmisssa silloin ollu. Eilen unessani olin sanonut samat sanat. Aamulla oli niin outo olo. Olin oikeasti soittanut unissani siihen numeroon. Mulla on niin ikävä häntä. Facebookissa jotkut ihmiset tulee vielä onnittelee häntä synttäreiden johdosta, niin hänellä oli jotain yli 3500 ystävää facebookissa. No, mutta kai tästä pitää kohta nukkuu mennä.
Kuitenkin onnellinen olo. Ja sieltä jostain se ihana ystävä katselee, vaikken uskokaan mihinkään kristinusko hömpötyksiin.
Viikonloppufiilis jo ovella.
Torstai se on taas. Työpäivä oli ihan jees kummiskin, ei tullut ihan niin kiirettä kuin joskus torstaisin, pakastekuorma nimittäin viipyi aika kauan, joten ehti tehdä muut työtä aika hyvin siitä alta pois. Ja iltapäivällä hommia vähän jarrutti se, kun oli joku ihme kokous, joutu kahvitauolla sinne jäämään. Ei nyt hirveästi mun töihin liittyny, mutta kuuntelin kummiskin kiltisti. :D
Töiden jälkeen kävin nopeesti himassa, muutaman biisin spotifysta soitin. Never Shout Neverin - i love you more than you will ever know ja Leena Ihmemaan - Kaninkolo. Olipas muuten hassua yksi kerta, saatiin tutustua kerran yksissä synttäreillä tuohon Leenaan Raksusen kanssa. Biisien jälkeen lähdin vähä kaupoille, shoppailemaan. Mietin et minne lähtis, ni en sitten keskustaan jaksanukaan mennä, vaan lähdin Myrtsiin, eli Myyrmäkeen. Anttilasta ostin kaikkee jännää. Got2b Rockin'it hairsprayn, pari paitaa, sit sukkia. Viime aikoina tullu vähän käyteltyä mitä sattuu, noh oonhan mä aika tällänen peterpan/peppi pitkätossu peikkolapsi, niin ei mua se paljon haittaa, et sattuu eripari sukat. Pari reikääkin joissaki löytyyy. :DD hehheh, vois tehdä niin, että maalaa mustalla tussilla reiän kohdalla, et se näyttäs et se on ehjä, niinku yhes suomalaisessa nuorten sarjassa, yks äiti ehdotti lapselle sellasta, ku oli kiire kouluun. :D
Yeah. Nyt kuuntelen the Verveä. Klassikkobiisi, ja musavideokin aika hassu. Se "kävelyvideo" Bitter Sweet Symphony. Tänään pitäs lähteä vielä moikkaamaan yhtä kaveria. Ja olis helatorstaiklubi Wallu Valpion pitämä musatapahtuma torstaisin. Noh, ehkä siellä tulee kävästyä, mut olis aikainen aamu, ni ei tuu oltua myöhään. Aww, mut ihanaa, huomenna sitten turkuun. <3
Pitää tästä kai kohta alkaa liikkumaan. Tänään olis semmoinen bändi kuin The Barefoot Brothers. Kouvolasta, oon joskus nähny siellä sen, broidin kavereita tuokin. Saa nähdä onko tuttuja Kouvolasta siellä. Mutta nytpä tästä lähden. Heippahei. !!
And love to all you brothers and sisters <3
Töiden jälkeen kävin nopeesti himassa, muutaman biisin spotifysta soitin. Never Shout Neverin - i love you more than you will ever know ja Leena Ihmemaan - Kaninkolo. Olipas muuten hassua yksi kerta, saatiin tutustua kerran yksissä synttäreillä tuohon Leenaan Raksusen kanssa. Biisien jälkeen lähdin vähä kaupoille, shoppailemaan. Mietin et minne lähtis, ni en sitten keskustaan jaksanukaan mennä, vaan lähdin Myrtsiin, eli Myyrmäkeen. Anttilasta ostin kaikkee jännää. Got2b Rockin'it hairsprayn, pari paitaa, sit sukkia. Viime aikoina tullu vähän käyteltyä mitä sattuu, noh oonhan mä aika tällänen peterpan/peppi pitkätossu peikkolapsi, niin ei mua se paljon haittaa, et sattuu eripari sukat. Pari reikääkin joissaki löytyyy. :DD hehheh, vois tehdä niin, että maalaa mustalla tussilla reiän kohdalla, et se näyttäs et se on ehjä, niinku yhes suomalaisessa nuorten sarjassa, yks äiti ehdotti lapselle sellasta, ku oli kiire kouluun. :D
Yeah. Nyt kuuntelen the Verveä. Klassikkobiisi, ja musavideokin aika hassu. Se "kävelyvideo" Bitter Sweet Symphony. Tänään pitäs lähteä vielä moikkaamaan yhtä kaveria. Ja olis helatorstaiklubi Wallu Valpion pitämä musatapahtuma torstaisin. Noh, ehkä siellä tulee kävästyä, mut olis aikainen aamu, ni ei tuu oltua myöhään. Aww, mut ihanaa, huomenna sitten turkuun. <3
Pitää tästä kai kohta alkaa liikkumaan. Tänään olis semmoinen bändi kuin The Barefoot Brothers. Kouvolasta, oon joskus nähny siellä sen, broidin kavereita tuokin. Saa nähdä onko tuttuja Kouvolasta siellä. Mutta nytpä tästä lähden. Heippahei. !!
And love to all you brothers and sisters <3
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012
Pikkulauantai
Eli viikon keskipiste siis tässä. Kuten sitä hassusti sanotaan...Pikkulauantai. Kaveria tuli nähtyä. Kalliossa, söin falafel-pitaleivän. Oli kyllä aika maukas, pakko sanoa. Tosin, ei kyllä mitään ihan kovin supersuperuuuuuuber erikoista. Mutta ehkä top 10. falafeleihin elämässä mahtuu. Käytiin sitten parit oluet ottamassa, rupes vähä ärsyttää nää haalarityypit, ihme jengiä, käyttäytyvät sillä tavalla ku eivät olisi koskaan olletkaan kalliossa. :DD No, aika perusteinipissiksiä ne haalarityypit oli joita näin siinä yhessä kuppilassa, joten lähdettiin liikkumaan.
Mentiin kolmeen kaisaan, kiva mesta, jossa on sellainen yläterassi, josta näkee pitkälle Kallioon, muutenki mukava mesta, ihan jokainen spuge ei sinne ainakaan eksy, kun vähän hienompi mesta.ta
No eipä siellä kauan jaksanu oleskella, kaupassa tuli käytyä, ja sitten kotiin.
Nyt tässä katselen sitä Madagascar 2:sta. Ihan jees höpsöttelyä.
Muita leffoja en oo vielä ehtinyt katsella.
Ihanasti tekstailtu taas raksusen kanssa.
Olis jo perjantai, niin näkisi sen ihanan kullan taas. Tällä kertaa itse meen sen luokse. Turussa lähden käymään. Joskus viideltä lähden, tai en oo vielä ihan varma, ehdinkö viiden junaan. Ehkä parempi olis kuuden junalla, ettei tuu mitään kiirettä, ja jää sit jotain olennaista himaan.
Huomenna varmaan töissä aika paljon hommaa, tulee kaikkia kuormia. Äh, torstai... se on aina yks rankin päivä. No onneksi saa nukkua pitempään kuin tänään.
Jouduin menee jo seiskaksi, kun tähän työvuoroon kuuluu, et joutuu pestä tiskikone kunnolla. Heh, vaikka en oo tuolla tiskaajana. Se on aika kova homma, ku se tiskikone on jotai yli 10m pitkä. Ja ne kaikki koneen osat on aika teräviä, pari kertaa tullu jotain haavoja kätee.
ahh. elämä on aika onnellista. IHME.. No se on, jos minä tuon sanon. En ois koskaan uskonut, että menee näin hyvin. Toivottavasti se niin jatkuukin.
Mentiin kolmeen kaisaan, kiva mesta, jossa on sellainen yläterassi, josta näkee pitkälle Kallioon, muutenki mukava mesta, ihan jokainen spuge ei sinne ainakaan eksy, kun vähän hienompi mesta.ta
No eipä siellä kauan jaksanu oleskella, kaupassa tuli käytyä, ja sitten kotiin.
Nyt tässä katselen sitä Madagascar 2:sta. Ihan jees höpsöttelyä.
Muita leffoja en oo vielä ehtinyt katsella.
Ihanasti tekstailtu taas raksusen kanssa.
Olis jo perjantai, niin näkisi sen ihanan kullan taas. Tällä kertaa itse meen sen luokse. Turussa lähden käymään. Joskus viideltä lähden, tai en oo vielä ihan varma, ehdinkö viiden junaan. Ehkä parempi olis kuuden junalla, ettei tuu mitään kiirettä, ja jää sit jotain olennaista himaan.
Huomenna varmaan töissä aika paljon hommaa, tulee kaikkia kuormia. Äh, torstai... se on aina yks rankin päivä. No onneksi saa nukkua pitempään kuin tänään.
Jouduin menee jo seiskaksi, kun tähän työvuoroon kuuluu, et joutuu pestä tiskikone kunnolla. Heh, vaikka en oo tuolla tiskaajana. Se on aika kova homma, ku se tiskikone on jotai yli 10m pitkä. Ja ne kaikki koneen osat on aika teräviä, pari kertaa tullu jotain haavoja kätee.
ahh. elämä on aika onnellista. IHME.. No se on, jos minä tuon sanon. En ois koskaan uskonut, että menee näin hyvin. Toivottavasti se niin jatkuukin.
tiistai 17. huhtikuuta 2012
Just a little bit old stuff.
En sitten eilen vielä kokonaan jaksanut katsoa Madagascar 2:sta. Hassuilin vaan koneella ja kuuntelin musaa. Rupesi myös hiukan väsyttää, joten menin lepäilee, tekstasin vielä raksulle, mut se olikin jo ehtinyt nukahtaa.
Päivä meni aika rutiininomaisesti tänään. Onhan toi duuni aika tylsää oikeastaan, ku ei mitään vaihtelua, ei voi sanoa, että jokainen päivä on erilainen, tai no onhan se välillä erilaista, kun tekee sitten toista vuoroa, jossa on eri tehtävät. Sitten tänään mulla oli joku työtyytyväisyyskysely, sen kävin läpi aika nopesti. Joo, se siitä työpäivästä.
Nyt ajattelin vähän jotain menneisyydestä kirjoitella. En tiedä, jotenkin sellainen olo. Ärsyttää myös, sellaiset perus sukupuoliroolit. Että kun oot syntyny niin jommaksi kummaksi, niin sun pitää käyttäytyä sillä tavalla miten yleisesti sen sukupuolen edustajat käyttäytyy. Tai, että omaksutaan sellainen, että jos olet poika, et voi tehdä tuota juttua, etkä tuota. Tai sitten just tytöillä, et voi pelata esim. pallopelejä, kun olet tyttö. yms. Molemmin puolin tälläistä siis löytyy. Koulumaailmahan on muuten aika paha, ne muokkaa paljon sellaisen pienen lapsen ajattelutapaa. Ei sitä silloin huomaa, mutta kun olen ajatellut sen jälkeen kun kävin ala-asteen, tai siis nuorena aikuisena tullut ajateltua. Pojat halutaan sellaseen tiettyyn massaan, josta poikkeaminen on yleensä vähän arveluttavaa. Varsinkin miesopettajat "usein" onhan niitä poikkeuksiakin, alkavat paasata armeijoista pienelle pojanaluilelle, että kaikki sinne vaan, "perkeleen paskanhajuiset kollit!" Ehkei nyt ihan noin, mutta kuitenkin. :D
Itse olin sellainen ihme älykääpiö koko ala-asteen. Olin kokoajan menossa, enkä ollenkaan paikallaan. En mä mikään kauhukakara ollut, en pahoja tehnyt. Hieman hassun sekava kylläkin, ja olinhan mä tavallaan erilainen kuin kaikki muut. Pörröinen peikkopoika jo nuorena. En myöskään ihan sieltä puheliammasta päästäkään kyllä ollut, hassuilin vaan ja pyörin. Ala-asteella mulla olikin paljon kavereita, olin myös sillä tavalla suosittu, että en jäänyt yksin välitunnilla, vaan olin porukassa mukana, ja jo silloinkin mulla oli myös vanhempia kavereita. Silloin oli tapana, että nelosluokalta valitaan ekaluokkalaiselle jotku kummioppilaat, ni mä ystävystyin mun kummioppilaan kanssa aika hyvin.
Ylä-asteelle meno ei kyllä niin jännittänyt, en mä koskaan oikein jännitä, paitsi ehkä joskus, mut ei mua sillee koulu jännittänyt. Seiskalla meno vähän muuttui, huomasin että osa niistä tyypeistä jotka oli olleet mun kavereita, eivät nyt sillä tavalla olleetkaan enää yhteyksissä, löysin yhden tosi hyvän kaverin, ja sen kanssa sitten tuli oltua paljon, häntä kiusattiin jonkun verran, johtuen sukunimestä. Mua sitten alettiin kanssa kiusaamaan sitten vähän, ja sellaisestapa syystä, että olin tälläinen pörröinen otus. Pienen kaupungin suvaitsematon ilmapiiri alkoi tuntua mussa ja se nostaa päätään, silloin tajusin, ettei tämä ole se kaupunki missä haluan asua, ja olla. Aloin tulla aika kyyniseksi. Joskus ahdisti, mutta siitä on näköjään selvitty. Nykypäivänä ei ehkä kyllä mua olis kiusattu, sillä näkeehän tuolla kaduilla aika paljon nykyään sellaisia pikkuisia rokkaripoikia.
Arvomaailmani ja käsitykseni elämästä vaihtui jo ylä-aste aikana. Samalla tyylikin, olin vähän sekasikiö kameleontti, tykkäsin milloin mistäkin vaatteista. Rokkarihippipunkkarirastafari. Olin aika hassunpörröpeikkosen näkönen. Rupesin kajalia käyttää ja meikkaa.
Joskus seiskan alussa tulevaisuus oli mulla silleen, että olin miettiny, että tää ylä-aste kun tässä kolmen vuoden päästä ohi, niin meen tietty lukioon, sieltä päästyäni taidan mennä heti armeijaan kesällä. Sitten vasta opiskelee seuraavaksi. Eli muhun oltiin luotu yhteiskunnan sellanen perus ns. aikajana, miten hommat etenisi. Kukaan ei pahemmin ihmettelisi jos nuori sanoo, että hei, minäpäs olen menossa armeijaan. Sepä se, massakulkija menee kavereitten mukana mihin vaan. Mullakin oli tuollainen fiilis. " En nyt kovin innoissani olisi menossa, mutta kai mä sinne menen, kun muutkin menee" Kasiluokalla tajusin, että ei tämä mun elämässä näin mene. Luin tuohon aikaan paljon kirjoja. Leo Tolstoi tuli vastaan, ja rupesin muutenkin kiinnostumaan pasifismista. Ihmiset alko kyselee jossain välissä et mitäs teet, no joskus olin kyllä hiljaa vaan, kun en jaksanut alkaa riitelemään asioista, joista mulla on eri näkemys.
Hassua, ei kukaan sukulaisista oo tullu mitään valittamaan mulle tästä asiasta, etten mennyt inttiin, vaan sivariin. Heh, ehkä mä sitten oon niin hyvä tyyppi suvun keskuudessa, ettei mulle viitsitä tulla jauhaa paskaa. Vaan enemmänkin kyseli, että mites siellä on sujunut? Mulla on muutenki tosi hyvä suku, ei tälläkertaa suku ole pahin. Mulla on hyvät välit kaikkien kanssa. Ja kuulemma oon tosi ihana kun muistan esim mummoakin. Hih, hän oli sanonut viime kerran jälkeen kun kävin, niin oi, olipa mukavantuntuinen se tyttö. Kun käytiin raksun kanssa moikkaamassa.
15-16.v siis muutuin aika paljon, no kaikkihan me muututaan. Jotkut vähä enemmän, toiset ei niin hirveästi. Silti olin perheelleni sellainen helppo lapsi, en hirveästi teini-iässä kiuketellut vanhemmilleni, ulospäin varmaan näytin siltä just, että protestoin kaikkea, ja olen kauhuteini, mutta silti olin kyllä tosi kiltti, mitä nyt tuli baareissa oltua aika nuorena, joskus broidin ja heidän kavereidensa seurassa, kun he edustivat sellaista muusikkopiiriä. Siellä tunsin olevani kuin kotonani. Eikä mua hirveesti hätistelty pois heidän läheltä, kun tykkäsivät pikku rääpäleestä. En siis ihan erakoitunut, paitsi en omanikäisteni kanssa aivan niin paljon aikaa vietellyt, pari nuorempaa kaveria on kyllä pysynyt ystävänä tosin tuolta päin.
Hih, yhdestä tytöstä tuli kunnon rokkari, kun se ihastui muhun, ja sit tulikin seurusteltua jonku aikaa. Oisko ollut noin vuoden. Olihan se vähän hassua, kun joku muuttui yhtäkkiä, kai halusi tehdä muhun vaikutuksen, ja tekihän se. Siihen aikaan porukat ei paljon kysellyt et mites sulla menee, broidista oli enemmänkin huolta. No enpä oikeastaan tuonut koskaan tätä tyttöäkään ees näytille, ajattelin , et kai sitten joskus, kun tässä muutenki toi elämä hiukkasen rauhoittuu. En tiedä, luulikohan mun vanhemmat joskus mua jopa homoksi. No ei kyllä koskaan kysyny sitä, mutta en kyllä ihmettelis jos olis miettiny.
No, samapa se on mitä musta ajatellaan. Sen oon oppinu kyllä, ja oon oppinu kestämään vähän kaikkea. Nykypäivänäkin oikeastaan nauran koko ajan, jos joku yrittää vinoilla, tai se menee vaan ohi multa. Tälläkin mutsin neuvot lähinnä aina naurattaa, en voi ottaa mitään tosissaan siltä vastaan, heheh, sori nyt vaan, mut se on niin koomista ku se jotain yrittää neuvoa. Se kyllä ehkä vähän hermostuu, mutta minkäs teet. En mäkää tuu sitä neuvomaan. Tai puutu sen asioihin. :D
Kesälläkin kun mökillä ollaan oltu, niin lähden usein mummoa moikkaa mieluummin kun jään sen kanssa vaikka kahdestaan, heh. Muutenkin kyllä siellä mummolla viihdyn, kesäisin oon usein siellä jopa öitä. :p
Kohtapa sitä taas tulee salkkarit. Joten niitä rupean kohta seuraamaan, tosin näkisin tän päivän jakson myös netistä. Taidanpa tästä tekstauttaa sille yhdelle ihanuudelle, joka on mun oma aarre, josta en halua luopua. <3 Ja se on vienyt mun sydämen kokonaan. :p
Huomiseen!
(Tai silloin kun jaksan kirjoittaa seuraavan kerran)
Eli palaillaan kuitenkin.
Nii, ja piti vielä tähä lisätä yks runo tai teksti. Mikälie. , jonka tein joskus oiskos n.18.v
" Yöllä lähden keskustaan. On pimeää. En pelkää, koska tiedän ettei kukaan kuitenkaan tämän näköiseltä tyypiltä yritä viedä mitään. Minä itse olen se outo. Ja olen outo siksi että hymyilen usein. Ihmiset, nuo maan päällä elevät oliot, halveksivat jos vain on iloinen. Itse olen myös kyllä samalla ehkä myöskin surullinen. Mutta iloinen silti. Naurankin myös. Astun junaan, kun lähden jonnekkin. Katselen ihmisten ilmeitä. Tulen surulliseksi, kun katson heitä, monet vain mököttävät paikoillaan. Minä se vain hymyilen. Jatkan matkaani, yöllä meno on hiljalleen hiljentynyt. Kohta on myös talvi tulossa. Minulla on pipo, jossa on oma tekemät tupsukorvat. . Näen "kaverin" keskustassa. Lähdemme baariin juttelemaan mukavia, ja asioita elämästä. Hän on samankaltainen kun minä. Ja taas saimme katseita. Missä on nykypäivänä kunnioitus, ystävällisyys? Kaikki ovat vain epäluuloisia". >
Päivä meni aika rutiininomaisesti tänään. Onhan toi duuni aika tylsää oikeastaan, ku ei mitään vaihtelua, ei voi sanoa, että jokainen päivä on erilainen, tai no onhan se välillä erilaista, kun tekee sitten toista vuoroa, jossa on eri tehtävät. Sitten tänään mulla oli joku työtyytyväisyyskysely, sen kävin läpi aika nopesti. Joo, se siitä työpäivästä.
Nyt ajattelin vähän jotain menneisyydestä kirjoitella. En tiedä, jotenkin sellainen olo. Ärsyttää myös, sellaiset perus sukupuoliroolit. Että kun oot syntyny niin jommaksi kummaksi, niin sun pitää käyttäytyä sillä tavalla miten yleisesti sen sukupuolen edustajat käyttäytyy. Tai, että omaksutaan sellainen, että jos olet poika, et voi tehdä tuota juttua, etkä tuota. Tai sitten just tytöillä, et voi pelata esim. pallopelejä, kun olet tyttö. yms. Molemmin puolin tälläistä siis löytyy. Koulumaailmahan on muuten aika paha, ne muokkaa paljon sellaisen pienen lapsen ajattelutapaa. Ei sitä silloin huomaa, mutta kun olen ajatellut sen jälkeen kun kävin ala-asteen, tai siis nuorena aikuisena tullut ajateltua. Pojat halutaan sellaseen tiettyyn massaan, josta poikkeaminen on yleensä vähän arveluttavaa. Varsinkin miesopettajat "usein" onhan niitä poikkeuksiakin, alkavat paasata armeijoista pienelle pojanaluilelle, että kaikki sinne vaan, "perkeleen paskanhajuiset kollit!" Ehkei nyt ihan noin, mutta kuitenkin. :D
Itse olin sellainen ihme älykääpiö koko ala-asteen. Olin kokoajan menossa, enkä ollenkaan paikallaan. En mä mikään kauhukakara ollut, en pahoja tehnyt. Hieman hassun sekava kylläkin, ja olinhan mä tavallaan erilainen kuin kaikki muut. Pörröinen peikkopoika jo nuorena. En myöskään ihan sieltä puheliammasta päästäkään kyllä ollut, hassuilin vaan ja pyörin. Ala-asteella mulla olikin paljon kavereita, olin myös sillä tavalla suosittu, että en jäänyt yksin välitunnilla, vaan olin porukassa mukana, ja jo silloinkin mulla oli myös vanhempia kavereita. Silloin oli tapana, että nelosluokalta valitaan ekaluokkalaiselle jotku kummioppilaat, ni mä ystävystyin mun kummioppilaan kanssa aika hyvin.
Ylä-asteelle meno ei kyllä niin jännittänyt, en mä koskaan oikein jännitä, paitsi ehkä joskus, mut ei mua sillee koulu jännittänyt. Seiskalla meno vähän muuttui, huomasin että osa niistä tyypeistä jotka oli olleet mun kavereita, eivät nyt sillä tavalla olleetkaan enää yhteyksissä, löysin yhden tosi hyvän kaverin, ja sen kanssa sitten tuli oltua paljon, häntä kiusattiin jonkun verran, johtuen sukunimestä. Mua sitten alettiin kanssa kiusaamaan sitten vähän, ja sellaisestapa syystä, että olin tälläinen pörröinen otus. Pienen kaupungin suvaitsematon ilmapiiri alkoi tuntua mussa ja se nostaa päätään, silloin tajusin, ettei tämä ole se kaupunki missä haluan asua, ja olla. Aloin tulla aika kyyniseksi. Joskus ahdisti, mutta siitä on näköjään selvitty. Nykypäivänä ei ehkä kyllä mua olis kiusattu, sillä näkeehän tuolla kaduilla aika paljon nykyään sellaisia pikkuisia rokkaripoikia.
Arvomaailmani ja käsitykseni elämästä vaihtui jo ylä-aste aikana. Samalla tyylikin, olin vähän sekasikiö kameleontti, tykkäsin milloin mistäkin vaatteista. Rokkarihippipunkkarirastafari. Olin aika hassunpörröpeikkosen näkönen. Rupesin kajalia käyttää ja meikkaa.
Joskus seiskan alussa tulevaisuus oli mulla silleen, että olin miettiny, että tää ylä-aste kun tässä kolmen vuoden päästä ohi, niin meen tietty lukioon, sieltä päästyäni taidan mennä heti armeijaan kesällä. Sitten vasta opiskelee seuraavaksi. Eli muhun oltiin luotu yhteiskunnan sellanen perus ns. aikajana, miten hommat etenisi. Kukaan ei pahemmin ihmettelisi jos nuori sanoo, että hei, minäpäs olen menossa armeijaan. Sepä se, massakulkija menee kavereitten mukana mihin vaan. Mullakin oli tuollainen fiilis. " En nyt kovin innoissani olisi menossa, mutta kai mä sinne menen, kun muutkin menee" Kasiluokalla tajusin, että ei tämä mun elämässä näin mene. Luin tuohon aikaan paljon kirjoja. Leo Tolstoi tuli vastaan, ja rupesin muutenkin kiinnostumaan pasifismista. Ihmiset alko kyselee jossain välissä et mitäs teet, no joskus olin kyllä hiljaa vaan, kun en jaksanut alkaa riitelemään asioista, joista mulla on eri näkemys.
Hassua, ei kukaan sukulaisista oo tullu mitään valittamaan mulle tästä asiasta, etten mennyt inttiin, vaan sivariin. Heh, ehkä mä sitten oon niin hyvä tyyppi suvun keskuudessa, ettei mulle viitsitä tulla jauhaa paskaa. Vaan enemmänkin kyseli, että mites siellä on sujunut? Mulla on muutenki tosi hyvä suku, ei tälläkertaa suku ole pahin. Mulla on hyvät välit kaikkien kanssa. Ja kuulemma oon tosi ihana kun muistan esim mummoakin. Hih, hän oli sanonut viime kerran jälkeen kun kävin, niin oi, olipa mukavantuntuinen se tyttö. Kun käytiin raksun kanssa moikkaamassa.
15-16.v siis muutuin aika paljon, no kaikkihan me muututaan. Jotkut vähä enemmän, toiset ei niin hirveästi. Silti olin perheelleni sellainen helppo lapsi, en hirveästi teini-iässä kiuketellut vanhemmilleni, ulospäin varmaan näytin siltä just, että protestoin kaikkea, ja olen kauhuteini, mutta silti olin kyllä tosi kiltti, mitä nyt tuli baareissa oltua aika nuorena, joskus broidin ja heidän kavereidensa seurassa, kun he edustivat sellaista muusikkopiiriä. Siellä tunsin olevani kuin kotonani. Eikä mua hirveesti hätistelty pois heidän läheltä, kun tykkäsivät pikku rääpäleestä. En siis ihan erakoitunut, paitsi en omanikäisteni kanssa aivan niin paljon aikaa vietellyt, pari nuorempaa kaveria on kyllä pysynyt ystävänä tosin tuolta päin.
Hih, yhdestä tytöstä tuli kunnon rokkari, kun se ihastui muhun, ja sit tulikin seurusteltua jonku aikaa. Oisko ollut noin vuoden. Olihan se vähän hassua, kun joku muuttui yhtäkkiä, kai halusi tehdä muhun vaikutuksen, ja tekihän se. Siihen aikaan porukat ei paljon kysellyt et mites sulla menee, broidista oli enemmänkin huolta. No enpä oikeastaan tuonut koskaan tätä tyttöäkään ees näytille, ajattelin , et kai sitten joskus, kun tässä muutenki toi elämä hiukkasen rauhoittuu. En tiedä, luulikohan mun vanhemmat joskus mua jopa homoksi. No ei kyllä koskaan kysyny sitä, mutta en kyllä ihmettelis jos olis miettiny.
No, samapa se on mitä musta ajatellaan. Sen oon oppinu kyllä, ja oon oppinu kestämään vähän kaikkea. Nykypäivänäkin oikeastaan nauran koko ajan, jos joku yrittää vinoilla, tai se menee vaan ohi multa. Tälläkin mutsin neuvot lähinnä aina naurattaa, en voi ottaa mitään tosissaan siltä vastaan, heheh, sori nyt vaan, mut se on niin koomista ku se jotain yrittää neuvoa. Se kyllä ehkä vähän hermostuu, mutta minkäs teet. En mäkää tuu sitä neuvomaan. Tai puutu sen asioihin. :D
Kesälläkin kun mökillä ollaan oltu, niin lähden usein mummoa moikkaa mieluummin kun jään sen kanssa vaikka kahdestaan, heh. Muutenkin kyllä siellä mummolla viihdyn, kesäisin oon usein siellä jopa öitä. :p
Kohtapa sitä taas tulee salkkarit. Joten niitä rupean kohta seuraamaan, tosin näkisin tän päivän jakson myös netistä. Taidanpa tästä tekstauttaa sille yhdelle ihanuudelle, joka on mun oma aarre, josta en halua luopua. <3 Ja se on vienyt mun sydämen kokonaan. :p
Huomiseen!
(Tai silloin kun jaksan kirjoittaa seuraavan kerran)
Eli palaillaan kuitenkin.
Nii, ja piti vielä tähä lisätä yks runo tai teksti. Mikälie. , jonka tein joskus oiskos n.18.v
" Yöllä lähden keskustaan. On pimeää. En pelkää, koska tiedän ettei kukaan kuitenkaan tämän näköiseltä tyypiltä yritä viedä mitään. Minä itse olen se outo. Ja olen outo siksi että hymyilen usein. Ihmiset, nuo maan päällä elevät oliot, halveksivat jos vain on iloinen. Itse olen myös kyllä samalla ehkä myöskin surullinen. Mutta iloinen silti. Naurankin myös. Astun junaan, kun lähden jonnekkin. Katselen ihmisten ilmeitä. Tulen surulliseksi, kun katson heitä, monet vain mököttävät paikoillaan. Minä se vain hymyilen. Jatkan matkaani, yöllä meno on hiljalleen hiljentynyt. Kohta on myös talvi tulossa. Minulla on pipo, jossa on oma tekemät tupsukorvat. . Näen "kaverin" keskustassa. Lähdemme baariin juttelemaan mukavia, ja asioita elämästä. Hän on samankaltainen kun minä. Ja taas saimme katseita. Missä on nykypäivänä kunnioitus, ystävällisyys? Kaikki ovat vain epäluuloisia". >
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Iltahöpsöilyt
Tuon iltapäivän blogitekstin jälkeen laitoin musaa soimaan, ja menin lepäämään. Nukahdinkin joksikin aikaa, joskus seitsemältä sitten lepäily oli tarpeeks ja nousin ja lähdin aika nopeesti siitä sitten kauppaan. Salaattia, leipää, mehua, ja juustoa tuli ostettua. Sitten videovuokraamoon, otin 7leffan viikkopaketin. Oijoi, otin yhden lastenleffankin. Madagaskar 2:n VIHDOINKIN! Vihdoinkin näen sen, missä on yhdessä osassa äänenä Ville Valo. Tässä nyt oon seuraillu tuota Titanic leffaa, mut kohta ajattelin laittaa DVD:n pyörimään ja laittaa sen leffan. Muut leffat oli Meri, (Islantilainen leffa. jossa pääosassa on tosi tosi kova, ehkä Islannin kuuluisin miesnäyttelijä Hilmir Snaer Gudnason. Oli mm. 101 Reykjavik leffassa pääosassa, joka on myös todella hyvä, kannattaa tsekata. ) Uraputkimies, tää oli randomisti valittu. The social network, ( en oo vielä ehtinyt tätä nähdä, ei jaksanut käydä leffateatterissä tätä katsomassa) Jos rakastat, ( tää kiinnosti jollain tavalla, kun katson ainaki kerran kaikki suomifilmit läpi, Punch Drunk Love. ( tästä leffasta en tiedä paljoakaan, kansi näytti mielenkiintoiselta) Sitten piti nyt ottaa joku kummelipätkäkin.
Tuossa viikonloppuna latasin koneelle sellasen Nokia PC Suiten, on mulla sellanen toisessa koneessa ollu, mut silloin en sitä niin hirveästi käyttänyt, hih, nyt pystyn jopa kirjoittamaan viestiä koneen kautta, ja se sitten lähettää sen vastaanottajalle, jos kännykkä on tuollaisen kaapelijohdon kautta koneessa kiinni. Ihan kätevää, jos ei aina jaksa näpytellä.
Piti kirjoittaa tässä vähän pitempää tekstiä, mutta nyt rupeankin katsomaan tuota Madagaskaria, ensin Villen ääntä youtubesta fiilistelen.
Love you like i do. <3
I'm Happy.
Tuossa viikonloppuna latasin koneelle sellasen Nokia PC Suiten, on mulla sellanen toisessa koneessa ollu, mut silloin en sitä niin hirveästi käyttänyt, hih, nyt pystyn jopa kirjoittamaan viestiä koneen kautta, ja se sitten lähettää sen vastaanottajalle, jos kännykkä on tuollaisen kaapelijohdon kautta koneessa kiinni. Ihan kätevää, jos ei aina jaksa näpytellä.
Piti kirjoittaa tässä vähän pitempää tekstiä, mutta nyt rupeankin katsomaan tuota Madagaskaria, ensin Villen ääntä youtubesta fiilistelen.
Love you like i do. <3
I'm Happy.
Maanantaifiilistä.
Uni ei oikein tullut yöllä. Pyörin vaan sängyssä, ja ajattelin kaikenlaista. Tulevaa ihanaa kesää, yms. Oli vähän ikävä nukkua siinä yksin. Kahdelta olin menny muistaakseni nukkuu, ja säpsähdin jotain tunnin päästä ja katsoin kelloa. Jes, vielä ei onneksi tarvi herätä, sitten jatkoin unia, sen jälkeen sainkin ihan hyvin unenpäästä kiinni. Seiskalta heräsin. Kämppis kysy jo, että onko sulla vapaapäivä?
Vähä ihmettelin, mut sitte muistelin, et nii.. viime viikollahan mä kyllä menin joka päivä aikaisempaan, eli 6.45. Heh, mutsi on kyllä ihan varmasti joskus sille sanonu, et mulla on joka toinen viikko eri työaika. Mutsi nyt aina höpöttelee vähän kaikille mun asioista, jo tuon kanssa se tuleekin hyvin juttuu, vaikka ei enää seurustelekaan broidin kanssa tuo.
Aika leppoisa päivä kuitenkin oli töissä, ei oikein tuntunut perusmaanantailta, yleensä ne vaan matelee, ja on pitkäveteistä. Toisaalta työhommat oli aika perusjuttuja. Että olihan taas aika tylsää.
Aina sitten välissä tulee tekstailtua kullan kansssa, heh sillä ollu tänää hassuttelupäivä.
Niin ja awwww, se oli kirjoittanu mulle aika ihanan tekstin. <3 Mäkin aika paljon jotai runoja kirjoittelen, ja oon sille aina välillä öisinki niitä tekstaillu. :D
Voisin niitä tännekkin joskus kirjoitella.
Tänään en tee varmaa mitään kummempaa. Kaupassa pitäisi ainakin käydä, ja sitten ostamassa bussikorttiin lisää aikaa ja sit mietin että vois vuokrata vaikka jotain leffoja, heh ei aina jaksa warettaakkaan. Tosin, läheisessä Film townissa ei oo niin kovin ihmeelliset valikoimat.
Tämän päivän salkkarit tulikin jo kateltua viikonloppuna kullan kanssa.
Voisin mennä vaikka päikkäreille tässä vähäksi aikaa, ja sitten käydä niillä asioilla. Silleen tämä ilta varmaan kuluu, leffoja, musaa ja hassuttelua.
Taidan tänään vielä jotain kirjoitella tänne. Joten palaillaan.
Vähä ihmettelin, mut sitte muistelin, et nii.. viime viikollahan mä kyllä menin joka päivä aikaisempaan, eli 6.45. Heh, mutsi on kyllä ihan varmasti joskus sille sanonu, et mulla on joka toinen viikko eri työaika. Mutsi nyt aina höpöttelee vähän kaikille mun asioista, jo tuon kanssa se tuleekin hyvin juttuu, vaikka ei enää seurustelekaan broidin kanssa tuo.
Aika leppoisa päivä kuitenkin oli töissä, ei oikein tuntunut perusmaanantailta, yleensä ne vaan matelee, ja on pitkäveteistä. Toisaalta työhommat oli aika perusjuttuja. Että olihan taas aika tylsää.
Aina sitten välissä tulee tekstailtua kullan kansssa, heh sillä ollu tänää hassuttelupäivä.
Niin ja awwww, se oli kirjoittanu mulle aika ihanan tekstin. <3 Mäkin aika paljon jotai runoja kirjoittelen, ja oon sille aina välillä öisinki niitä tekstaillu. :D
Voisin niitä tännekkin joskus kirjoitella.
Tänään en tee varmaa mitään kummempaa. Kaupassa pitäisi ainakin käydä, ja sitten ostamassa bussikorttiin lisää aikaa ja sit mietin että vois vuokrata vaikka jotain leffoja, heh ei aina jaksa warettaakkaan. Tosin, läheisessä Film townissa ei oo niin kovin ihmeelliset valikoimat.
Tämän päivän salkkarit tulikin jo kateltua viikonloppuna kullan kanssa.
Voisin mennä vaikka päikkäreille tässä vähäksi aikaa, ja sitten käydä niillä asioilla. Silleen tämä ilta varmaan kuluu, leffoja, musaa ja hassuttelua.
Taidan tänään vielä jotain kirjoitella tänne. Joten palaillaan.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Mahtavinta sunnuntaita taas!
<3<3<3<3<3<3<3<3<3
aww. sydämillä alkaa tämä blogimerkintä. On niin onnellinen olo, että. Nyt jos kuolisin, ni ainakin voisi sanoa, että kuolin onnellisena, heh mutta enhän mä nyt mihinkään kuole. Eilen yöllä tuli tietenkin taas hassuiltua kaikenlaista, mut huomasi ehkä hieman, et valvottiin kummatki koko perjantai. Itse heräilin pe. aamuna kello kuusi, ja kai se kultakin oli aika aikaiseen herännyt, ei kyllä yhtään väsy ollut silloin yöllä, mut se yö oli kyllä tosi hassu, kuten oli se viime yökin. Tuli kyllä nukahdettua aikaisemmin, harmi jos joku juttu oli jäänyt kesken, tosin luulen, että multa se juttu oli jääny kesken, kun kulta varmaan oli jo nukahdellut aikasemmin, ja mä vaan sitten herätellyt sitä. Eka kerran huomasin katsoa kelloa joskus seiskalta aamulla, joten oisko ollut että aamuviideltä ois tullut käytyä nukkumaan. Aamupäivän sitte oli sellasta puoliunta, onnellisena maattiin siinä sitten, sylikkäin kokoajan. Sellainen ihana tunne siinä kokoajan. Noustiin sängystä sitten jotain kolmelta. Kun ajattelin, et voi hitsi, tää päivä on sitten kummiskin kohta vaan ohi. Silloin jo tunsin vähän sellasta pientä masennusoloa, koska tiedän et tulisi kova ikävä kultaa, halusin ehtiä jotain sen kanssa tekemään ennen ku se taas lähtis.
Tein sille aamupalan, pari leipää.. juustoa päälle ja mansikkakerrosjogurtti. Siinä sitten höpsöiltiin, ja kateltiin toisiamme silmiin. Oli ihanaa. Pari tuntia ehdittiin siinä sitten tehdä kaikenlaista hassua, kun aloitettiin miettii, et mitäs me tänään syötäis. Mielessä kävi, et oisin taas vienyt kullan johonkin ihanaan paikkaan syömään, mutta siinä olis taas mennyt niin paljon aikaa, ja oltais jouduttu lähtee keskustaan, ni halusin viettää kullan kanssa aikaa täällä, ihan viimeiseen saakka. Tehtiin sitten itse pizzaa.
Halusin kokeilla kikherneitä pizzaan, tuli kyllä aika hassua. Herkkusieniä, fetaa, paprikaa, ananasta. Kultahan tietysti rupes heti vinoilemaan, kun laitoin sitä pohjaa pellille, mut tiesin ettei tää voi epäonnistua, kun itse yksi pizzamestari sanoi mulle kerran, että älä pety jos pohjaan tulee reikiä. Ei se kuitenkaan pala. Ja sanoi vielä nää sanat levitä tämä pohja ilman mitään työkaluja, et sä välttämättä tarvi mitään, kunhan vaan käsillä riittävän pitkään, ja tosiaan ei tarvi mitään työkaluja, vähä aikaa kyllä miettisin tota hommaa. Mut eipä siinä. Heh, se sanoi vielä, että tee tätä pizzaa, sitten ku löydät jonkun tosi tärkeän tytön itsellesi, lupaan ettei tää pala. Hehheh, kulta sit meni vinoilee siitä, ku se luuli että tää varmasti palaa.
Nyt se yks hassu pizzamestari on kyllä poissa täältä meidän keskeltä jo, Rupesin miettii tos kerran, että ihmeellisiä ihmisiä se minäkin kyllä tunnen. Kaikenlaisia hassuja.
jeps, mutta tässä se pizza
Ilta meni tosi hyvin, katseltiin vanhoja salkkareita, ja lepäiltiin. Haikea olo valtasi mielen sitten jotain pari tuntia ennen kun jouduttiin asemalle lähteä. Olin vain kokoajan lähellä kultaani, ja halusin viimeiseen saakka tuntea hänen ihonsa lämmön.
Junamatkalla näin yhden tutunnäköisen hyypiön istumassa junassa, moikkasin sitä sillee, et jotai nyökkäsin sen suuntaan, mut sit ihmettelin ku se ei ees mitään takas moikannut, taisin ehkä olla sitten väärässä. Tai no, en tiedä kyllä, et tunsiko se mua, mut sama tyyppi se oli. Tosin tunnen niin paljon kaikkia rokkarityyppejä, et osa saattaa mennäkin ihan ohi. Ettei sitten enää muistu mieleen, ku joku saattaa olla aika samannäköinen.
Tänään sitten soittelin sille hassulle Jukalle taas. Heti oikeastaan kun Pasilan asemalta erosin tuosta ihanuudesta. Jukkakin oli junailemassa parhaillaan, oli tulossa Kouvolasta, hän käy sielläki aika usein, itekin oon käyny siellä paikassa missä se oli tän viikonlopun. Elinan kanssa kyllä pikkusen tuli naureskeltua jukalle, kun soittelin sille pe. :D
aww, nyt tässä olin kirjoitellu yhtä kirjettä, ja ylistänyt mun rakasta yhdelle kirjekaverille, ku se puolestaan oli jotain jutellu sen elämästään ja tällä hetkellä oli ihastunut yhteen poikaan, ni kirjoitin sitten, mun tilanteesta. <3
Jeps, nyt alkaa kyllä väsyttää, et taitaa kohta olla parasta mennä nukkuu.
aww. sydämillä alkaa tämä blogimerkintä. On niin onnellinen olo, että. Nyt jos kuolisin, ni ainakin voisi sanoa, että kuolin onnellisena, heh mutta enhän mä nyt mihinkään kuole. Eilen yöllä tuli tietenkin taas hassuiltua kaikenlaista, mut huomasi ehkä hieman, et valvottiin kummatki koko perjantai. Itse heräilin pe. aamuna kello kuusi, ja kai se kultakin oli aika aikaiseen herännyt, ei kyllä yhtään väsy ollut silloin yöllä, mut se yö oli kyllä tosi hassu, kuten oli se viime yökin. Tuli kyllä nukahdettua aikaisemmin, harmi jos joku juttu oli jäänyt kesken, tosin luulen, että multa se juttu oli jääny kesken, kun kulta varmaan oli jo nukahdellut aikasemmin, ja mä vaan sitten herätellyt sitä. Eka kerran huomasin katsoa kelloa joskus seiskalta aamulla, joten oisko ollut että aamuviideltä ois tullut käytyä nukkumaan. Aamupäivän sitte oli sellasta puoliunta, onnellisena maattiin siinä sitten, sylikkäin kokoajan. Sellainen ihana tunne siinä kokoajan. Noustiin sängystä sitten jotain kolmelta. Kun ajattelin, et voi hitsi, tää päivä on sitten kummiskin kohta vaan ohi. Silloin jo tunsin vähän sellasta pientä masennusoloa, koska tiedän et tulisi kova ikävä kultaa, halusin ehtiä jotain sen kanssa tekemään ennen ku se taas lähtis.
Tein sille aamupalan, pari leipää.. juustoa päälle ja mansikkakerrosjogurtti. Siinä sitten höpsöiltiin, ja kateltiin toisiamme silmiin. Oli ihanaa. Pari tuntia ehdittiin siinä sitten tehdä kaikenlaista hassua, kun aloitettiin miettii, et mitäs me tänään syötäis. Mielessä kävi, et oisin taas vienyt kullan johonkin ihanaan paikkaan syömään, mutta siinä olis taas mennyt niin paljon aikaa, ja oltais jouduttu lähtee keskustaan, ni halusin viettää kullan kanssa aikaa täällä, ihan viimeiseen saakka. Tehtiin sitten itse pizzaa.
Halusin kokeilla kikherneitä pizzaan, tuli kyllä aika hassua. Herkkusieniä, fetaa, paprikaa, ananasta. Kultahan tietysti rupes heti vinoilemaan, kun laitoin sitä pohjaa pellille, mut tiesin ettei tää voi epäonnistua, kun itse yksi pizzamestari sanoi mulle kerran, että älä pety jos pohjaan tulee reikiä. Ei se kuitenkaan pala. Ja sanoi vielä nää sanat levitä tämä pohja ilman mitään työkaluja, et sä välttämättä tarvi mitään, kunhan vaan käsillä riittävän pitkään, ja tosiaan ei tarvi mitään työkaluja, vähä aikaa kyllä miettisin tota hommaa. Mut eipä siinä. Heh, se sanoi vielä, että tee tätä pizzaa, sitten ku löydät jonkun tosi tärkeän tytön itsellesi, lupaan ettei tää pala. Hehheh, kulta sit meni vinoilee siitä, ku se luuli että tää varmasti palaa.
Nyt se yks hassu pizzamestari on kyllä poissa täältä meidän keskeltä jo, Rupesin miettii tos kerran, että ihmeellisiä ihmisiä se minäkin kyllä tunnen. Kaikenlaisia hassuja.
jeps, mutta tässä se pizza
Ilta meni tosi hyvin, katseltiin vanhoja salkkareita, ja lepäiltiin. Haikea olo valtasi mielen sitten jotain pari tuntia ennen kun jouduttiin asemalle lähteä. Olin vain kokoajan lähellä kultaani, ja halusin viimeiseen saakka tuntea hänen ihonsa lämmön.
Junamatkalla näin yhden tutunnäköisen hyypiön istumassa junassa, moikkasin sitä sillee, et jotai nyökkäsin sen suuntaan, mut sit ihmettelin ku se ei ees mitään takas moikannut, taisin ehkä olla sitten väärässä. Tai no, en tiedä kyllä, et tunsiko se mua, mut sama tyyppi se oli. Tosin tunnen niin paljon kaikkia rokkarityyppejä, et osa saattaa mennäkin ihan ohi. Ettei sitten enää muistu mieleen, ku joku saattaa olla aika samannäköinen.
Tänään sitten soittelin sille hassulle Jukalle taas. Heti oikeastaan kun Pasilan asemalta erosin tuosta ihanuudesta. Jukkakin oli junailemassa parhaillaan, oli tulossa Kouvolasta, hän käy sielläki aika usein, itekin oon käyny siellä paikassa missä se oli tän viikonlopun. Elinan kanssa kyllä pikkusen tuli naureskeltua jukalle, kun soittelin sille pe. :D
aww, nyt tässä olin kirjoitellu yhtä kirjettä, ja ylistänyt mun rakasta yhdelle kirjekaverille, ku se puolestaan oli jotain jutellu sen elämästään ja tällä hetkellä oli ihastunut yhteen poikaan, ni kirjoitin sitten, mun tilanteesta. <3
Jeps, nyt alkaa kyllä väsyttää, et taitaa kohta olla parasta mennä nukkuu.
lauantai 14. huhtikuuta 2012
Sateista, mutta ihanaa viikonloppua!
Eilen oli perjantai 13.pvä. En tiedä sattuiko ihmisille pahoja onnettomuuksia. No, mulle ei ainakaan tapahtunu mitään. Hassua taikauskoa. Katsoin jostasin tietoja tuosta päivästä, esim. Ranskassa ei sellasta päivää ei pidetä, kuin epäonnenpäivä. Mutta kuitenkin monissa euroopan maissa pidetään. Kuulemma juliaanisen kalenterin mukaan juuri tämä epäonnenpäivä oli 13. perjantai, mutta jos käytössä olisi jo silloin ollut gregoriaaninen kalenteri niin se päivä olisikin ollut lokakuun 21.pvä.
No, mutta sepä niistä epäonnistumisista sitten, en tiedä mutta jossain busseissa oli vähän häikkää. Koska esim. bussi 41. kamppiin ei tuossa jotain 4-5:n aikaan liikkunut, jäi pari vuoroa myös poiskin. Oli ne duunipaikan illanistujaiset. Ruoka oli ihan hyvää, isot salaattiannokset alkuruokana, ja sitten espressokahvi, jossa oli jäätelöpallo. Niin, lähdin liikkeelle sitten jotai 16.40. Bussipysäkille ei oo ihan hirveän pitkä matka, en ehtiny bussiin 40. Ja mietin sitte, että se 41. varmaan kohta tulee. No, kysäisenpäs yhdeltä naiselta, joka oli myös odottamassa siinä, ni se sanoo, että joo.. eipä ole menny tässä vielä 41:stä. "Oon tässä ainakin puolituntia odotellut, ja näyttäs siltä, et kaksi vuoroa ois jo pitäny mennä." No jostakin ilmestyy yks sellanen oranssi huoneistokeskuksen auto, ja sain sellasen käsityksen et se nainen oli itsekin siellä duunissa, tai kun sattumalta se oli jonkun tutun auto. Ja sit se moikkas sitä, ja kysy et olisko sillä aikaa heittää keskustaan päin? Ja kuulin ku se kysy myös, et voiks toi nuori kundi tulla mukaan, kun sekin on menossa keskustaan päin. Sittenpä lähdettiin matkaan, oli aika jänskää, kaikkeen hassuun sitä aina päätyykin
Tulin muutaman minuutin myöhässä sinne ravintolaan, no ei se haitannut, ihan mukavaa siellä oli. Vaikka aluksi mietin, että ei saatana, mitäköhän tästäkin nyt tulee, keksinkö mitään puuhenaihetta. Mun vieressä kun ei istunut oikein sellasta porukkaa jonka kanssa hirveesti olisin jutellu, mut ihan hyvin se sitten meni. Viiniä sai ottaa niin paljon ku halus, mutta en mä sitä sitte viittiny juoda montaakaan lasia. Piikki oli myös auki sen jälkeen sitten, mutta en tilannu mitään, lähdin jo joskus ysiltä pois sieltä, ku livahdin ensimmäisten joukossa pois sieltä. Sitten hassuilin keskustassa jonkun aikaa ja lähdin jo sitten Pasilaan junalla. Soittelin siinä muutamille tyypeille, yhelle Elinalle, joka asuu Jyväskylässä, heh, hänen setänsä kanssa tulee käytyä joskus parilla kalliossa, kun viime kesänä tutustuin joskus Elokuussa siihen setään, ku Elina oli taas käymässä Stadissa, ja se oli yötä sit sen luona, hauska tyyppi.
Vaikka nähtiin kullan kanssa viime viikonloppuna, niin silti oli taas niin ikävä. Pasilasta lähdettiin suoraan käymään Vantaalla, taas samaan paikkaan mis oltiin kerran aikaisemminkin. Siellä baarissa näin sitten mun kaverin, Marian pitkästä aikaa. Ihan mukavaa oli, sitten kuulin että yks kavereitten bändi olis soittamassa viereisessä baarissa, niin mentiin sinne sitten. Jengiä oli ihan mukavasti. Sieltä kun lähdettiin niin käytiin vielä katsomassa Mariaa, et oliks se siellä toisessa baarissa, kun se jotain sano, et se olis pilkkuun asti sielä. Löytyihän se, jatkettiinkin melkein heti vielä yhteen kolmanteen paikkaan, mikä oli kyllä kaikista hassuin paikka. Kunnon teinipissismesta. Pari pissistä vähä rupes keskenää tappelee, ja sit taksijonossakin jotain pikkupissiksiä kinasteli keskenään, ihan oli vaatteita repimässä toiselta. :DD Vähän hauskaa oli siinä pikkuisen naureskella, onneksi päästiin taksijonosta aika nopeasti sitten, joskus neljältä oltiin sitten sisällä kämpässä. Tulipas sitä taas valvottua. Höpsöiltiin vaan, juteltiin kaikkea ihanaa ja hassua. Hehheh, se mun kämppis ei sitten lähtenytkään Kouvolaan käymään viikonloppuna, kun ei se saa mitään alennusta junasta, niin se ei sitten raaskinut lähteä, kysyi multakin, ettei kai se haittaa, et se jäis viikonlopuksi. No mikäs siinä, olin vastannut. Niin oli hassua kun joskus seiskalta, kulta menee vessaan ja tää kämppis on kai just heränny, sanoo sillee iloisen hassusti, että huomenta! Pikkuisen siinä naureskelin itsekin, kun ei olla vielä edes menty nukkumaan. Vielä sen jälkeen ehkä jotain höpöteltiin, kaikkea hassua sitä tulin taas höpöiltyä, ihan kaikkea, maan ja taivaan väliltä. Ihana kun on sellainen ihminen jonka kanssa voi höpötellä pitkään yöllä, ja joka kuuntelee myöskin. En muista ihan tarkalleen, koska sitten ruvettiin nukkumaan, mutta ei me kyllä kauan siinä ehditty nukkua, kun mä jo eka kerran heräilin. Tietysti vähän hellästi rupesin herättelee kultaa, mut sitten taas nukahdettiin. Sängystä noustiinkin sitten vasta joskus kahden-kolmen aikoihin. Siinä aamupalaa syötiin ja vielä olin tässä tällä viikolla ostanu kaupoista sellasia pikku pääsiäismunia, niin niitä syötiin. Joskus viiden aikoihin lähdettiin kauppaan käymään, ostettiin tortillaa ja kreikkalaista salaattia, sekä yksi kanasalaatti, ja siitä sit sekoiteltiin sinne tortillaan sitä. Kulta oli pikkuisen hiljainen, sääkin oli vähä ikävä, mulla se sääkin joskus tekee sellasen masennusfiiliksen, vaikkei olisikaan mikään ärsytysolo, tai muuta.
Käytiin sitten videovuokraamossa, otettiin ensi-ilta leffa Risto. Pääosassa tietysti Risto Kaskilahti. Ei nyt mikään kovin erikoinen, mutta tulipa katseltua, mutta on niitä huonompiakin nähty. Ilta on sujunut tosi kivasti, tuota leffaa katsoessa, ja tuli siinä sivussa tuo uutisvuotokin vähän sivusilmällä seurailtua. Kuunneltu paljon musaa ja söpöilty. Tänään sitten vielä jonkun verran valvomista tiedossa. Mutta tänään ei oo kiinnostusta lähteä mihinkään keskustaan, vaikka kyllähän sitä jaksaisi,mutta tällä kertaa ihana koti-ilta vie voiton.
Kämppis muuten lähti tuossa kymmenen aikaa jonnekin keskustaan. Huikkasi vaan ovelta, että lähden tuonne keskustaan pyörimään. Vähänkö ihmettelin, ku ei se yleensä käynyt oikein missään, tai ainakaan silloin ku ne oli yhdessä mun broidin kanssa, niin enemmän se broidi oli aina sielä Kouvolan yössä. Ja kun ei se täälä Helsingissä ole vielä kauaa ehtinyt olla, niin vähä jänskää, tuskin se yksin menis Lauantai-iltana keskustaan palloilemaan. Joten on tainnut löytää jonkun kaverin, tai sitten vaan niiden duunissa joku kaveri oli mukaan lähtenyt. Sanoi sitten et älkää ihmetelkö jos menee myöhään. Hmm.. vähä hassua sit jos se rymistelee joskus neljän jälkee tänne kämpille. Ja sellasessa pilkun jälkeisessä kunnossa.
Tänäänpä onkin puhelin piristellyt jonkun verran, yleensä en jaksa vastata yhdelle kaverille, tai no sen kanssa on vähä vaikea keskustella. Koska se ei sitten itse oikein keksi koskaan mitään kerrottavaa, kiva jos puhelussa tulee sellasia suht pitkiä hiljaisia hetkiä. Ja mun täytyy aina keksiä jotain sanottavaa, muuten se olis aika hiljainen puhelu. Sit jos mulla ei oo kauheasti aikaa jutella, ja oon vastannut siihen, ni katon kelloa, et jos on puhelu ehtiny jo jotain yli 3-5 min, ni keksin jonkun kohteliaan syyn, että nyt on vähä kiire, mutta palaillaan taas. Ja sitten kun se ei tajua, että mä oon töissä päivisin, vaikka oon sanonu sille, ni eiköhän siltä just silloin tule puheluja, luulee kai, että voin vastata duunissani.
Sitten toinen soittaja oli mutsi, voi ei... Tällä kertaa sillä oli semmoista asiaa, että kun ollaan joskus vuokrailtu tätä kämppää esim. heinäkuuksi. niin yksi vakioporukka jo kyseli, niin mutsi kysy mun mielipidettä, kun osa tästä kämpästä on nyt mun omistuksessa, kun tuli ostettua. tai siis ostin yli puolet tästä. Porukoille tästä kuuluu vielä molemmille jotain n. 20% Mutta en oikein pitänyt ajatuksesta, mulla on niinkun töitä melkein koko heinäkuu. Yksi kesä mä olin pari viikkoa kavereilla, mut ei se nyt oikein kiinnosta. Tottakai jos niille riittäis toi toinen huone, et mä voisin olla tässä omalla puolella, ni sit se onnistuis, mut en kyllä muuten olis suostuvainen. Toisaalta, hyvät rahathan siitä sais.
Enpä oo muistanut tätä yhtä mun mukia kuvata, sain sen kullaltani lahjaksi. <3 Ystävänpäivänä.
Tässä sellainen Karvinen muki.<3
Ihanaa tuossa se kulti vaan hymyilee. <3
Nyt meenkin sen viekkuun. :)
No, mutta sepä niistä epäonnistumisista sitten, en tiedä mutta jossain busseissa oli vähän häikkää. Koska esim. bussi 41. kamppiin ei tuossa jotain 4-5:n aikaan liikkunut, jäi pari vuoroa myös poiskin. Oli ne duunipaikan illanistujaiset. Ruoka oli ihan hyvää, isot salaattiannokset alkuruokana, ja sitten espressokahvi, jossa oli jäätelöpallo. Niin, lähdin liikkeelle sitten jotai 16.40. Bussipysäkille ei oo ihan hirveän pitkä matka, en ehtiny bussiin 40. Ja mietin sitte, että se 41. varmaan kohta tulee. No, kysäisenpäs yhdeltä naiselta, joka oli myös odottamassa siinä, ni se sanoo, että joo.. eipä ole menny tässä vielä 41:stä. "Oon tässä ainakin puolituntia odotellut, ja näyttäs siltä, et kaksi vuoroa ois jo pitäny mennä." No jostakin ilmestyy yks sellanen oranssi huoneistokeskuksen auto, ja sain sellasen käsityksen et se nainen oli itsekin siellä duunissa, tai kun sattumalta se oli jonkun tutun auto. Ja sit se moikkas sitä, ja kysy et olisko sillä aikaa heittää keskustaan päin? Ja kuulin ku se kysy myös, et voiks toi nuori kundi tulla mukaan, kun sekin on menossa keskustaan päin. Sittenpä lähdettiin matkaan, oli aika jänskää, kaikkeen hassuun sitä aina päätyykin
Tulin muutaman minuutin myöhässä sinne ravintolaan, no ei se haitannut, ihan mukavaa siellä oli. Vaikka aluksi mietin, että ei saatana, mitäköhän tästäkin nyt tulee, keksinkö mitään puuhenaihetta. Mun vieressä kun ei istunut oikein sellasta porukkaa jonka kanssa hirveesti olisin jutellu, mut ihan hyvin se sitten meni. Viiniä sai ottaa niin paljon ku halus, mutta en mä sitä sitte viittiny juoda montaakaan lasia. Piikki oli myös auki sen jälkeen sitten, mutta en tilannu mitään, lähdin jo joskus ysiltä pois sieltä, ku livahdin ensimmäisten joukossa pois sieltä. Sitten hassuilin keskustassa jonkun aikaa ja lähdin jo sitten Pasilaan junalla. Soittelin siinä muutamille tyypeille, yhelle Elinalle, joka asuu Jyväskylässä, heh, hänen setänsä kanssa tulee käytyä joskus parilla kalliossa, kun viime kesänä tutustuin joskus Elokuussa siihen setään, ku Elina oli taas käymässä Stadissa, ja se oli yötä sit sen luona, hauska tyyppi.
Vaikka nähtiin kullan kanssa viime viikonloppuna, niin silti oli taas niin ikävä. Pasilasta lähdettiin suoraan käymään Vantaalla, taas samaan paikkaan mis oltiin kerran aikaisemminkin. Siellä baarissa näin sitten mun kaverin, Marian pitkästä aikaa. Ihan mukavaa oli, sitten kuulin että yks kavereitten bändi olis soittamassa viereisessä baarissa, niin mentiin sinne sitten. Jengiä oli ihan mukavasti. Sieltä kun lähdettiin niin käytiin vielä katsomassa Mariaa, et oliks se siellä toisessa baarissa, kun se jotain sano, et se olis pilkkuun asti sielä. Löytyihän se, jatkettiinkin melkein heti vielä yhteen kolmanteen paikkaan, mikä oli kyllä kaikista hassuin paikka. Kunnon teinipissismesta. Pari pissistä vähä rupes keskenää tappelee, ja sit taksijonossakin jotain pikkupissiksiä kinasteli keskenään, ihan oli vaatteita repimässä toiselta. :DD Vähän hauskaa oli siinä pikkuisen naureskella, onneksi päästiin taksijonosta aika nopeasti sitten, joskus neljältä oltiin sitten sisällä kämpässä. Tulipas sitä taas valvottua. Höpsöiltiin vaan, juteltiin kaikkea ihanaa ja hassua. Hehheh, se mun kämppis ei sitten lähtenytkään Kouvolaan käymään viikonloppuna, kun ei se saa mitään alennusta junasta, niin se ei sitten raaskinut lähteä, kysyi multakin, ettei kai se haittaa, et se jäis viikonlopuksi. No mikäs siinä, olin vastannut. Niin oli hassua kun joskus seiskalta, kulta menee vessaan ja tää kämppis on kai just heränny, sanoo sillee iloisen hassusti, että huomenta! Pikkuisen siinä naureskelin itsekin, kun ei olla vielä edes menty nukkumaan. Vielä sen jälkeen ehkä jotain höpöteltiin, kaikkea hassua sitä tulin taas höpöiltyä, ihan kaikkea, maan ja taivaan väliltä. Ihana kun on sellainen ihminen jonka kanssa voi höpötellä pitkään yöllä, ja joka kuuntelee myöskin. En muista ihan tarkalleen, koska sitten ruvettiin nukkumaan, mutta ei me kyllä kauan siinä ehditty nukkua, kun mä jo eka kerran heräilin. Tietysti vähän hellästi rupesin herättelee kultaa, mut sitten taas nukahdettiin. Sängystä noustiinkin sitten vasta joskus kahden-kolmen aikoihin. Siinä aamupalaa syötiin ja vielä olin tässä tällä viikolla ostanu kaupoista sellasia pikku pääsiäismunia, niin niitä syötiin. Joskus viiden aikoihin lähdettiin kauppaan käymään, ostettiin tortillaa ja kreikkalaista salaattia, sekä yksi kanasalaatti, ja siitä sit sekoiteltiin sinne tortillaan sitä. Kulta oli pikkuisen hiljainen, sääkin oli vähä ikävä, mulla se sääkin joskus tekee sellasen masennusfiiliksen, vaikkei olisikaan mikään ärsytysolo, tai muuta.
Käytiin sitten videovuokraamossa, otettiin ensi-ilta leffa Risto. Pääosassa tietysti Risto Kaskilahti. Ei nyt mikään kovin erikoinen, mutta tulipa katseltua, mutta on niitä huonompiakin nähty. Ilta on sujunut tosi kivasti, tuota leffaa katsoessa, ja tuli siinä sivussa tuo uutisvuotokin vähän sivusilmällä seurailtua. Kuunneltu paljon musaa ja söpöilty. Tänään sitten vielä jonkun verran valvomista tiedossa. Mutta tänään ei oo kiinnostusta lähteä mihinkään keskustaan, vaikka kyllähän sitä jaksaisi,mutta tällä kertaa ihana koti-ilta vie voiton.
Kämppis muuten lähti tuossa kymmenen aikaa jonnekin keskustaan. Huikkasi vaan ovelta, että lähden tuonne keskustaan pyörimään. Vähänkö ihmettelin, ku ei se yleensä käynyt oikein missään, tai ainakaan silloin ku ne oli yhdessä mun broidin kanssa, niin enemmän se broidi oli aina sielä Kouvolan yössä. Ja kun ei se täälä Helsingissä ole vielä kauaa ehtinyt olla, niin vähä jänskää, tuskin se yksin menis Lauantai-iltana keskustaan palloilemaan. Joten on tainnut löytää jonkun kaverin, tai sitten vaan niiden duunissa joku kaveri oli mukaan lähtenyt. Sanoi sitten et älkää ihmetelkö jos menee myöhään. Hmm.. vähä hassua sit jos se rymistelee joskus neljän jälkee tänne kämpille. Ja sellasessa pilkun jälkeisessä kunnossa.
Tänäänpä onkin puhelin piristellyt jonkun verran, yleensä en jaksa vastata yhdelle kaverille, tai no sen kanssa on vähä vaikea keskustella. Koska se ei sitten itse oikein keksi koskaan mitään kerrottavaa, kiva jos puhelussa tulee sellasia suht pitkiä hiljaisia hetkiä. Ja mun täytyy aina keksiä jotain sanottavaa, muuten se olis aika hiljainen puhelu. Sit jos mulla ei oo kauheasti aikaa jutella, ja oon vastannut siihen, ni katon kelloa, et jos on puhelu ehtiny jo jotain yli 3-5 min, ni keksin jonkun kohteliaan syyn, että nyt on vähä kiire, mutta palaillaan taas. Ja sitten kun se ei tajua, että mä oon töissä päivisin, vaikka oon sanonu sille, ni eiköhän siltä just silloin tule puheluja, luulee kai, että voin vastata duunissani.
Sitten toinen soittaja oli mutsi, voi ei... Tällä kertaa sillä oli semmoista asiaa, että kun ollaan joskus vuokrailtu tätä kämppää esim. heinäkuuksi. niin yksi vakioporukka jo kyseli, niin mutsi kysy mun mielipidettä, kun osa tästä kämpästä on nyt mun omistuksessa, kun tuli ostettua. tai siis ostin yli puolet tästä. Porukoille tästä kuuluu vielä molemmille jotain n. 20% Mutta en oikein pitänyt ajatuksesta, mulla on niinkun töitä melkein koko heinäkuu. Yksi kesä mä olin pari viikkoa kavereilla, mut ei se nyt oikein kiinnosta. Tottakai jos niille riittäis toi toinen huone, et mä voisin olla tässä omalla puolella, ni sit se onnistuis, mut en kyllä muuten olis suostuvainen. Toisaalta, hyvät rahathan siitä sais.
Enpä oo muistanut tätä yhtä mun mukia kuvata, sain sen kullaltani lahjaksi. <3 Ystävänpäivänä.
Tässä sellainen Karvinen muki.<3
Ihanaa tuossa se kulti vaan hymyilee. <3
Nyt meenkin sen viekkuun. :)
torstai 12. huhtikuuta 2012
Torstai toivoa täynnä.
Ihme juttu, et mistä noi kaikki sanonnat tulee, toi otsikkokin, miksei vaikka perjantai, ja tai keskiviikko. Heh, kerran mietin, et mistä ihmeestä jotku keksii ihme sanontoja, eihän niissä oo päätä eikä häntää ku rupeaa ajattelemaan. Noh, mutta enpä nyt tästä ala kirjoittamaan.
Eilen oli kyllä vähän ärsyttävä päivä. Mutsi tuli kämpille, ja jäi yöksi. Ja se sitten nukkui mun, siis ton isomman huoneen tässä kaksiossa, niin lattialla. Menin sitten jo suht aikaisin sänkyyn lepäilemään, ku en jaksanu sille höpötellä.Kyllä osaakin olla rasittava, no aika usein sen jutut menee multa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Keskittyis itseensä eikä muiden juttuihin. :D
Jos asuisin vielä porukoilla, niin en kyllä kestäis. No onneksi en oo jääny sinne kaupunkiinkaan mätänemään, jos siellä vielä asuisin, niin tuskin pääsisin pois. Olisin vaan jämähtäny sinne tylsyyteen.
Mutta onneksi kaikki hyvin. Viihdyn elämässäni. Kaikki on hyvin, ihana rakas. <3 Hyviä ystäviä, hassuja uusia tuttavuuksia on tullu tässä viime vuodenkin ainakin mun elämään.
Tänään sitten tuo kämppis sanoi, että oli saanut kämpän. Näin nopeesti, aika ihme juttu kyllä. Eihän siinä mitään, kyllähän mä sitä oisin pitempää kestäny, ku pari viikkoa. No mutta, kyllähän mä tykkään myöskin yksin täällä kämpässä fiilistellä. Että ihan sama se mulle sit loppujen lopuksi on. Hihih, haluisin kyllä mun raksusen mun luo asuuuuuuuu <3 :p Sitä mä nyt ainakin kestäisin. Ei kertaakaan oo tullu sellasta oloa, et voi ei.. ei saatana, pitäsköhän sanoa sille, että mun pitäs nähdä yhtä kaveria, että lähdeppäs nyt siitä. Eijeij, ja tosi ihanaa oli nyt pääsiäisenä, kun sen kanssa sai olla 4. ihanaa päivää.
Työpäivä meni ihan hyvin. Aamulla oon yleensä aika pirtee, vaikka en ois nukkunutkaan kuin jotai 4-6 tuntia. Eikä päivän päätteeksikään ole kovin väsynyt olo. Duunin jälkeen menin sitte Bar Hadankaa kahville, siellä ollaan raksunki kanssa käyty, yhden synttäreiden jatkoilussa.
Rupesin kirjoittaa siellä sitten yhtä kirjettä. Aika rentouttavaa mennä istuu johonki, ja kattoo istuu, ja vaikka piirtää tai kirjoittaa jotain. Noin tunnin siinä yksinään hengasin. Sieltä sitten himaan. Kaveri oli tulossa käymään, ja katsottiin jotai dvd:itä ja ja musavideoita kateltiin.
Viime aikoina tullu taas kuunneltua Lapkoa. Oli hassua joskus vuonna 2005 vai olikohan se 2006, no mutta kummiskin, kävin bändin keikoilla, yhden Anun mukana hengasin, joka tunsi sitten Lapko bändin, ja hengailtiinkin, varsinkin tuon Lapko Roudarin kanssa, sen nimi oli Jani. Nyt sitten Jani ja Anu ollut yhdessä jo varmaan jostai vuodesta 2007, en kyllä ihan varma ole. Jani ei roudaa enää, muistaakseni myös niille on syntyny yks lapsikin. Harmi, en oo nähny niitä pitkään aikaan. Vähän tylsää kyllä, ku on sellasia muistoja kaikista tyypeistä joita on nuoruuden aikana nähny, esim just nää, ni nyt ei oo tullu mitään. Onhan se Anu mulla muistaakseni FB:ssä kaverina, mut ei oo tullu oltua vaan yhteyksissä, tai en tiedä kyllä et käyks se facebookissa ollenkaa.
Siihen 2006 aikaan tuo Anu seurusteli yhden Joonaksen kanssa, se oli ihan mukava tyyppi myös, heh aika rasavilli kyllä. :D mutta kai sekin on rauhoittunut, sitä mä oon nähny enemmänki. Yleensä ku oon menny Vuosaareen, ni jotenkin sattumalta kuuluu aina, ku tää huutaa jostai mun nimee, ja sit moikataa ja jutellaa vähä aikaa. No eipä kyllä oo hirvesti nyt tullu Vuosaaressa käytyäkään. No enpä tiedä miksi mä nyt siellä kävisinkään, ku ei hirveästi sinne tule asiaan. Vaikka ihan mukava paikka onkin. Ei se kyllä mikään niin hurja paikka ole, kuin muukaan Itä-Helsinki. On vaan sellanen ihme maine.
Onneksi huomenna jo perjantai. Hehheh, näköjään perjantai 13.pvä. Eli kannattaa olla varovainen.
Äh, huomenna olis sitten illalla tiedossa ilmainen illallinen, se on kyllä ihan jees. Mutta työkavereiden kanssa, en tiedä, ei se kyllä jännitä, mut ei ne ihmiset oo sillee muuten kovin munlaisia, Sillee eka kerta kun nähdään silleen muualla kuin työssä. No jatkoille en oo jäämässä, onneksi. Koska haluan olla rakkaani kanssa, joka tulee sitten joskus myöhemmin stadiin. Illaksi ei sitten varmaan muuta ohjelmaa, tai ei varmaan jäädä keskustaan, vaan haluan kullan kanssa höpsöilemään.
Nyt tässä taas fiilisten Vesa-Matti Loiria. <3
Heippa taas, ja mukavaa illanjatkoa!
Eilen oli kyllä vähän ärsyttävä päivä. Mutsi tuli kämpille, ja jäi yöksi. Ja se sitten nukkui mun, siis ton isomman huoneen tässä kaksiossa, niin lattialla. Menin sitten jo suht aikaisin sänkyyn lepäilemään, ku en jaksanu sille höpötellä.Kyllä osaakin olla rasittava, no aika usein sen jutut menee multa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Keskittyis itseensä eikä muiden juttuihin. :D
Jos asuisin vielä porukoilla, niin en kyllä kestäis. No onneksi en oo jääny sinne kaupunkiinkaan mätänemään, jos siellä vielä asuisin, niin tuskin pääsisin pois. Olisin vaan jämähtäny sinne tylsyyteen.
Mutta onneksi kaikki hyvin. Viihdyn elämässäni. Kaikki on hyvin, ihana rakas. <3 Hyviä ystäviä, hassuja uusia tuttavuuksia on tullu tässä viime vuodenkin ainakin mun elämään.
Tänään sitten tuo kämppis sanoi, että oli saanut kämpän. Näin nopeesti, aika ihme juttu kyllä. Eihän siinä mitään, kyllähän mä sitä oisin pitempää kestäny, ku pari viikkoa. No mutta, kyllähän mä tykkään myöskin yksin täällä kämpässä fiilistellä. Että ihan sama se mulle sit loppujen lopuksi on. Hihih, haluisin kyllä mun raksusen mun luo asuuuuuuuu <3 :p Sitä mä nyt ainakin kestäisin. Ei kertaakaan oo tullu sellasta oloa, et voi ei.. ei saatana, pitäsköhän sanoa sille, että mun pitäs nähdä yhtä kaveria, että lähdeppäs nyt siitä. Eijeij, ja tosi ihanaa oli nyt pääsiäisenä, kun sen kanssa sai olla 4. ihanaa päivää.
Työpäivä meni ihan hyvin. Aamulla oon yleensä aika pirtee, vaikka en ois nukkunutkaan kuin jotai 4-6 tuntia. Eikä päivän päätteeksikään ole kovin väsynyt olo. Duunin jälkeen menin sitte Bar Hadankaa kahville, siellä ollaan raksunki kanssa käyty, yhden synttäreiden jatkoilussa.
Rupesin kirjoittaa siellä sitten yhtä kirjettä. Aika rentouttavaa mennä istuu johonki, ja kattoo istuu, ja vaikka piirtää tai kirjoittaa jotain. Noin tunnin siinä yksinään hengasin. Sieltä sitten himaan. Kaveri oli tulossa käymään, ja katsottiin jotai dvd:itä ja ja musavideoita kateltiin.
Viime aikoina tullu taas kuunneltua Lapkoa. Oli hassua joskus vuonna 2005 vai olikohan se 2006, no mutta kummiskin, kävin bändin keikoilla, yhden Anun mukana hengasin, joka tunsi sitten Lapko bändin, ja hengailtiinkin, varsinkin tuon Lapko Roudarin kanssa, sen nimi oli Jani. Nyt sitten Jani ja Anu ollut yhdessä jo varmaan jostai vuodesta 2007, en kyllä ihan varma ole. Jani ei roudaa enää, muistaakseni myös niille on syntyny yks lapsikin. Harmi, en oo nähny niitä pitkään aikaan. Vähän tylsää kyllä, ku on sellasia muistoja kaikista tyypeistä joita on nuoruuden aikana nähny, esim just nää, ni nyt ei oo tullu mitään. Onhan se Anu mulla muistaakseni FB:ssä kaverina, mut ei oo tullu oltua vaan yhteyksissä, tai en tiedä kyllä et käyks se facebookissa ollenkaa.
Siihen 2006 aikaan tuo Anu seurusteli yhden Joonaksen kanssa, se oli ihan mukava tyyppi myös, heh aika rasavilli kyllä. :D mutta kai sekin on rauhoittunut, sitä mä oon nähny enemmänki. Yleensä ku oon menny Vuosaareen, ni jotenkin sattumalta kuuluu aina, ku tää huutaa jostai mun nimee, ja sit moikataa ja jutellaa vähä aikaa. No eipä kyllä oo hirvesti nyt tullu Vuosaaressa käytyäkään. No enpä tiedä miksi mä nyt siellä kävisinkään, ku ei hirveästi sinne tule asiaan. Vaikka ihan mukava paikka onkin. Ei se kyllä mikään niin hurja paikka ole, kuin muukaan Itä-Helsinki. On vaan sellanen ihme maine.
Onneksi huomenna jo perjantai. Hehheh, näköjään perjantai 13.pvä. Eli kannattaa olla varovainen.
Äh, huomenna olis sitten illalla tiedossa ilmainen illallinen, se on kyllä ihan jees. Mutta työkavereiden kanssa, en tiedä, ei se kyllä jännitä, mut ei ne ihmiset oo sillee muuten kovin munlaisia, Sillee eka kerta kun nähdään silleen muualla kuin työssä. No jatkoille en oo jäämässä, onneksi. Koska haluan olla rakkaani kanssa, joka tulee sitten joskus myöhemmin stadiin. Illaksi ei sitten varmaan muuta ohjelmaa, tai ei varmaan jäädä keskustaan, vaan haluan kullan kanssa höpsöilemään.
Nyt tässä taas fiilisten Vesa-Matti Loiria. <3
Heippa taas, ja mukavaa illanjatkoa!
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Tavallista keskiviikkopäivää
Aika peruspäivä ollut. Ei ees kovin paljon aamulla väsyttänyt, vaikka nyt oon herännykkin joka aamu kuudelta. Yöllä en ihan nukkunut "yhden pysähdyksen taktiikalla" eli yhtä mittaan, vaan tuli heräiltyä, ja katsottua kännykästä et paljonko kello on. Yömusat oli päällä, spotifystä tietenkin. On muuten ihana nukahtaa yömusat päällä. Tai riippuu siitä, että mitä musaa on pistäny. Ihan sellanen rankka ei kyllä auta nukahtamiseen.
Weeping Willows on kyllä yksi parhaimmista unimusiikista. Sellasta positiivista melankoliaa. CMX:kin toimii. Tai ne hiljaiset biisit.
Tänään ei mitään kovin ihmeitä tapahdu. Kunhan olen ja hengailen. Tai olis kyllä hommaa tässä illan mittaa, pitäs tehdä yks kirjanpitohomma. Kun avustan välillä yhden sukulaisen yrityksen kirjanpidossa, maaliskuussa sitä olisikin siinä paljon hommaa. Varmaan pari tuntia siihen menee.
Muuten tuleekin sitten varmaan kuunneltua musaa ja höpsöiltyä itsekseeen.
Tossa vähän suitsukkeita polttelin. Vois hommata sellasen kunnon alustan, mikä on just tarkoitettu suitsukkeille.
Tänää dösässä oli yks hassu mies, no se oli joku spuge kyllä. Selitti kaikenlaista, ja levy vaan pyörittää sitä samaa. Kuskikin kyllästyi, ja sanoi yhdessä vaiheessa, että istuppa nyt hiljaa siinä, tai sitten lähdet.
Ihme, että se totteli niin helpolla.
Nopeasti se aika vaan menee. Kohta onkin taas viikonloppu, ja siitä tulee ihanaa, kuten aina. <3
Elikkäs moikkelis taas.
Weeping Willows on kyllä yksi parhaimmista unimusiikista. Sellasta positiivista melankoliaa. CMX:kin toimii. Tai ne hiljaiset biisit.
Tänään ei mitään kovin ihmeitä tapahdu. Kunhan olen ja hengailen. Tai olis kyllä hommaa tässä illan mittaa, pitäs tehdä yks kirjanpitohomma. Kun avustan välillä yhden sukulaisen yrityksen kirjanpidossa, maaliskuussa sitä olisikin siinä paljon hommaa. Varmaan pari tuntia siihen menee.
Muuten tuleekin sitten varmaan kuunneltua musaa ja höpsöiltyä itsekseeen.
Tossa vähän suitsukkeita polttelin. Vois hommata sellasen kunnon alustan, mikä on just tarkoitettu suitsukkeille.
Tänää dösässä oli yks hassu mies, no se oli joku spuge kyllä. Selitti kaikenlaista, ja levy vaan pyörittää sitä samaa. Kuskikin kyllästyi, ja sanoi yhdessä vaiheessa, että istuppa nyt hiljaa siinä, tai sitten lähdet.
Ihme, että se totteli niin helpolla.
Nopeasti se aika vaan menee. Kohta onkin taas viikonloppu, ja siitä tulee ihanaa, kuten aina. <3
Elikkäs moikkelis taas.
tiistai 10. huhtikuuta 2012
Hassuttelu jatkuu vaan.
Maanantai oli kyllä ihana. <3 Vaikkakin yöllä, kun höpsöiltiin ja sit nukahdettiin, ni huomasin yhtäkkiä että tytölläni oli ihan tulikuuma iho. Olin et mitäs mitäs.. onpas sillä kuuma, sitte tajusin. voi ei. Sillä on varmaan kuumetta. Hain äkkiä kuumemittarin. Ja tunsin sillo myös, että olisko se kulta jopa vähän tärissy. Mä olin muutenkin huolissani, kun sillä on kuulemma päätä särkeny aina välillä tässä viime aikoina, no mä nyt vaan huolehdin, kun se nyt on vaan on mulle niin tärkeä tyttö. <3
Kuumettahan sillä sit hiukan oli. 37, 5 oisko sillo aamulla. Annoin sille buranan ja käytii vielä vähäksi aikaa lepäämään. Raksu varmaan oli aika allapäin, kun ajatteli, että tähänkö tää päivä sitten kaatui, että jos ei jaksais tehdä mitään. No, mä oisin sitten vaan hoitanu sitä koko päivän. :) Kyllähän se sitten lopulta jaksoi taas höpötellä, vanhaan tyyliinsä. Tai en tiedä, ehkä se ei vaan halunnut myöntää, että se ei jaksais, ja halusi olla kova. Niin se tuppaa yleensä tekemään. Ei sen mitään tarvis kovaa esittää, tai siis ei se esitä, ei vaan halua näyttää niin herkkää puolta itsestään. Mä oon kyllä sanonu sille, että mun seurassa se voi herkistellä, itkeä, nauraa.. ihan mitä vaan. Nyt se onkin vähä enemmän uskaltautunu avautumaan. Ja oon siitäkin hyvin onnellinen, et se jakaa mun kanssa asioita, ja sellaisia kipeitäkin asioita. Mä kyllä aina tuun lohduttamaan sitä. Siksi mä kyselenkin, että "onko kaikki hyvin kulta." Toivottavasti se ei vaan suutu, tai kyllästy siihen, että kyselen. Kun tarkoitan vaan hyvää ja oon aidosti kiinnostunut, että miten sillä menee.
Maanantai oli ihana myös senkin takia, että puoli vuotta on kulunut siitä, kuin alettiin seurustella. Oivoi, nopeasti se aikaa menee. Joskus tuntuu, että haluaisi vain pysähtyä tiettyyn hetkeen, ja olla siinä pitkään. No, kyllä mä kestän, kun aina sitä kultaa kuitenkin tulee nähtyä, ei siitä tarvi stressailla eikä surustella. Meillä vielä todella paljon aikaa yhdessä. Eikä se nyt niin maailmanloppu ole, jos ei nähdäkään joskus joka viikonloppu. Vaikka tuleehan siitä tosi ikävä jos ei nähtäis. Eikä me olla kovin paljon suunniteltu, et joo. tuolloin me nähdään ja tällee. Nyt ollaan nähty jo ainakin 8.viikkoa putkeen. Aina joka viikon jälkeen tullu sellanen olo, et awwww, nähdäänkö taas ensi viikolla?<3
Tietysti mä antaisin sille myös omaa aikaa, ja enkä halua automaattisesti tuppautua hänen luo. Vaik se onkin kyllä semmoinen, ettei se oikein sano vastaan.
Mua ei haittaa yhtään, tai en tunne sellasta ahdistusta, että kun ollaan nähty niin monta kertaa nyt putkeen viikonloppuja, ni että ne vkl:t menis jotenkin ohi, että esim. en kerkeis nähdä muita ihmisiä samalla. Tai meinaan sitä, että me voidaan nähdä viikonloppuna myös muitakin ihmisiä. Vaikkakin kyllä se kahdestaan olo on aina ihaninta. <3 Mutta meinaan tällä sitä, että tuon tytön voi ottaa minne vain mukaan. Se on jo paljon. Tämä johtuu myös tytön luonteesta, ei ole sellainen ärsyttävä marisija, että sanoo "ei, tuonne en ainakaan lähde mukaan" Tälläsistä ihmisistä mulla on muutamia kokemuksia. Ja se oli todella ahdistavaa. Mustasukkaisuus siinä kai nousi isosti pintaan, vaikka sitä en tajua. Kun ennen tätä ihanaa tyttöä, olin ehkä n. puoltoista kuukautta yhden kanssa, jota en kyllä siinä vaiheessa edes rakastanutkaan, enkä ihan täydellä ihastunutkaan. Olin kai liian kiltti, olin treffeillä, ja tää sit ihastu täydellisesti kai. Se olikin sitten paha moka, kun jäin vaan siihen. Vaikka ajattelin toista. Juuri tätä tyttöä jonka kanssa nyt olen. Olenkin muutamia kertoja maininnut tästä jutusta tuolle ihanalle tytölle.
Oloni on huomattavasti parempi hänen seurassaan nyt, helppoa olla. Tuntuu, että olin ihan kuin toinen ihminen tuolloin kesällä pienen hairahduksen kanssa. Ajattelin, että mitä helvettiä olen tekemässä. Oltiin ihan kuin toiselta planeeltalta. En ikinä rakastuisi sellaiseen, jonka kanssa olen kuin yö ja päivä keskenään. Olikohan meillä mitään yhteistä. Hän ei ollut oikein edes rokkityylinen, enemmänkin piti räpistä. No, ei se ollut mikään painava syy siihen, etten jaksanut sitä. Oli paljon muutakin. Kerronpa tässä pikkuisen.
Itse haluan nähdä ihmisiä, ja menen siellä sun täällä. Musta on ihana näyttää rakkaalleni kaikkea mun elämästä, keikoilla olla, kaupungilla hengailla ja hassutella. Yritin pyytää häntä kaikkialle mukaan, usein vastauksena oli vain tuhahdus. "Taas lähdet jonnekkin" Olin aika ihmeissäni, kun justiinhan mä kysyin sitä mukaan. Sitä mukaa alkoi se mustasukkaisuus. Kokoajan kyselemässä, että ketä nyt näet?
Ja se vaan heitti, että sulla on varmasti joku toinen. Eikä se ollu edes läpällä heitetty, niin mä sitten rupesin käyttäytymään sillä tavalla, kun toinen epäilee, ni miks ei sit samantien tee sillä tavalla kuin se luulee. Välillä jätin vaan vastaamatta sen juttuihin, ja höpöilin jotai itsekseni. Olin varmasti aika idiootti. Me peikot nimittäin olemme vähän hassuja. Olemme sille tytölle joka saa peikon sydämen itselleen, niin todella ihania ja rakastamme, mutta jos meitä kohtaan ollaan tuollaisia, niin tulee samanlaista kohtelua takaisin. Mutta tämä peikko on ainakin löytänyt täydellisen rakkauden kohteen. Ja on sille aina yhtä ihana.<3
Mutta joo, en jaksa vanhoja ikäviä juttuja muistella, kun nyt on niin kaikki ihanasti. <3
Tästä en luovu.
Illalla oli kyllä tosi ikävä. Vasta kolmen jälkeen sain unta. :( Ja kuudelta oli herätys, joten kiva. Olisin halunnut olla vain kultani viekussa, ja hoitaa sitä, kun hän tuli kipeeksi. Ihmeen ripeästi kuitenkin heräsin. Jalkakin voi jo aika paljon paremmin. Mutten uskalla lähteä vielä kummiskaan täysillä juoksemaan. Kyllähän se vieläkin pienesti rasittuu, työpäivän jälkeen, muttei niin pahasti enää. Vappuna ainakin ajattelin olla jo siinä kunnossa, et vois jo kuvitella, et pallonpotkinta onnistuu.
Palataanpa vielä eiliseen hetkeksi. Veljeni ex-tyttöystävä tuli tuossa sitten kämppikseksi eilen. Käytiin aamupalan jälkeen kultisen kanssa kaupassa, ja ostettiin tarvikkeet täytettyihin paprikoihin. Oli taas kiva tehdä niitä. Tuli kyllä ihan hyviä, vaikka olen syönyt parempiakin, ja omatekemiä. CousCousia käytin tällä kertaa. Lisäksi tuli maissia, pakaste kasvissuikale pussi, jossa oli porkkanaa, sipulia, ja paprikaa, ainakin nyt mitä tulee mieleen. Tais olla purjoakin. Päälle tuli fetaa ja juustoraasteta.
Tässäpä jonkunlainen kuvanen niistä.
Tänään sattui kyllä tosi hassu juttu. Ostin yhdeltä huoltoasemalta Töölön kohdalla juustosämpylän ja zero-kokiksen, noh mulla oli kädet täynnä tavaraa, ku muovipussikin vielä mukana, jossa oli pari kirjaa. Lähdin ulos siitä shellistä, samaan aikaan laitoin rahapussia sinne kassiin, ja yhtäkkiä se kokispullo tippu asfalttiin, ja eiköhän sen pidäkin rupee kierimään, ja ei tässä vielä kaikki. Se kierii yhden auton alle. Auton omistaja on siinä myös ja yrittää saada autoa käyntiin, se on sellainen hassu romanimies. Sanon sille, että sori, mulla tippu kokispulllo sun auton alle. Heh, se vastaa et joo, koitan saada tätä käyntii. No siinä sit vähä aikaa venailen, auto ei starttaa. Siinä pihalla on joku shellin työntekijä joka tekee siinä ulkona jotain palvelutöitä, kerron sillekki mitä tapahtu, ni siinäpä sit venaillaa. Lopulta tää romanimies sanoo, et mäpä työnnän tätä kaaraa vähä, ni saat ton pullon sit. ja tää työntää sitä autoa sen verran, et saa sen pullon, ja ojentaa sen mulle, ja sanoo et oleppa hyvä. Mukava hassu tyyppi oli kyllä. Mä siinä vaan repeilin koko ajan, et voi juma. :DD
Tässäpä tää kirjoitus sitten oli. Voisinpa tässä tekstautella sille ihanuudelle. <3
Kuumettahan sillä sit hiukan oli. 37, 5 oisko sillo aamulla. Annoin sille buranan ja käytii vielä vähäksi aikaa lepäämään. Raksu varmaan oli aika allapäin, kun ajatteli, että tähänkö tää päivä sitten kaatui, että jos ei jaksais tehdä mitään. No, mä oisin sitten vaan hoitanu sitä koko päivän. :) Kyllähän se sitten lopulta jaksoi taas höpötellä, vanhaan tyyliinsä. Tai en tiedä, ehkä se ei vaan halunnut myöntää, että se ei jaksais, ja halusi olla kova. Niin se tuppaa yleensä tekemään. Ei sen mitään tarvis kovaa esittää, tai siis ei se esitä, ei vaan halua näyttää niin herkkää puolta itsestään. Mä oon kyllä sanonu sille, että mun seurassa se voi herkistellä, itkeä, nauraa.. ihan mitä vaan. Nyt se onkin vähä enemmän uskaltautunu avautumaan. Ja oon siitäkin hyvin onnellinen, et se jakaa mun kanssa asioita, ja sellaisia kipeitäkin asioita. Mä kyllä aina tuun lohduttamaan sitä. Siksi mä kyselenkin, että "onko kaikki hyvin kulta." Toivottavasti se ei vaan suutu, tai kyllästy siihen, että kyselen. Kun tarkoitan vaan hyvää ja oon aidosti kiinnostunut, että miten sillä menee.
Maanantai oli ihana myös senkin takia, että puoli vuotta on kulunut siitä, kuin alettiin seurustella. Oivoi, nopeasti se aikaa menee. Joskus tuntuu, että haluaisi vain pysähtyä tiettyyn hetkeen, ja olla siinä pitkään. No, kyllä mä kestän, kun aina sitä kultaa kuitenkin tulee nähtyä, ei siitä tarvi stressailla eikä surustella. Meillä vielä todella paljon aikaa yhdessä. Eikä se nyt niin maailmanloppu ole, jos ei nähdäkään joskus joka viikonloppu. Vaikka tuleehan siitä tosi ikävä jos ei nähtäis. Eikä me olla kovin paljon suunniteltu, et joo. tuolloin me nähdään ja tällee. Nyt ollaan nähty jo ainakin 8.viikkoa putkeen. Aina joka viikon jälkeen tullu sellanen olo, et awwww, nähdäänkö taas ensi viikolla?<3
Tietysti mä antaisin sille myös omaa aikaa, ja enkä halua automaattisesti tuppautua hänen luo. Vaik se onkin kyllä semmoinen, ettei se oikein sano vastaan.
Mua ei haittaa yhtään, tai en tunne sellasta ahdistusta, että kun ollaan nähty niin monta kertaa nyt putkeen viikonloppuja, ni että ne vkl:t menis jotenkin ohi, että esim. en kerkeis nähdä muita ihmisiä samalla. Tai meinaan sitä, että me voidaan nähdä viikonloppuna myös muitakin ihmisiä. Vaikkakin kyllä se kahdestaan olo on aina ihaninta. <3 Mutta meinaan tällä sitä, että tuon tytön voi ottaa minne vain mukaan. Se on jo paljon. Tämä johtuu myös tytön luonteesta, ei ole sellainen ärsyttävä marisija, että sanoo "ei, tuonne en ainakaan lähde mukaan" Tälläsistä ihmisistä mulla on muutamia kokemuksia. Ja se oli todella ahdistavaa. Mustasukkaisuus siinä kai nousi isosti pintaan, vaikka sitä en tajua. Kun ennen tätä ihanaa tyttöä, olin ehkä n. puoltoista kuukautta yhden kanssa, jota en kyllä siinä vaiheessa edes rakastanutkaan, enkä ihan täydellä ihastunutkaan. Olin kai liian kiltti, olin treffeillä, ja tää sit ihastu täydellisesti kai. Se olikin sitten paha moka, kun jäin vaan siihen. Vaikka ajattelin toista. Juuri tätä tyttöä jonka kanssa nyt olen. Olenkin muutamia kertoja maininnut tästä jutusta tuolle ihanalle tytölle.
Oloni on huomattavasti parempi hänen seurassaan nyt, helppoa olla. Tuntuu, että olin ihan kuin toinen ihminen tuolloin kesällä pienen hairahduksen kanssa. Ajattelin, että mitä helvettiä olen tekemässä. Oltiin ihan kuin toiselta planeeltalta. En ikinä rakastuisi sellaiseen, jonka kanssa olen kuin yö ja päivä keskenään. Olikohan meillä mitään yhteistä. Hän ei ollut oikein edes rokkityylinen, enemmänkin piti räpistä. No, ei se ollut mikään painava syy siihen, etten jaksanut sitä. Oli paljon muutakin. Kerronpa tässä pikkuisen.
Itse haluan nähdä ihmisiä, ja menen siellä sun täällä. Musta on ihana näyttää rakkaalleni kaikkea mun elämästä, keikoilla olla, kaupungilla hengailla ja hassutella. Yritin pyytää häntä kaikkialle mukaan, usein vastauksena oli vain tuhahdus. "Taas lähdet jonnekkin" Olin aika ihmeissäni, kun justiinhan mä kysyin sitä mukaan. Sitä mukaa alkoi se mustasukkaisuus. Kokoajan kyselemässä, että ketä nyt näet?
Ja se vaan heitti, että sulla on varmasti joku toinen. Eikä se ollu edes läpällä heitetty, niin mä sitten rupesin käyttäytymään sillä tavalla, kun toinen epäilee, ni miks ei sit samantien tee sillä tavalla kuin se luulee. Välillä jätin vaan vastaamatta sen juttuihin, ja höpöilin jotai itsekseni. Olin varmasti aika idiootti. Me peikot nimittäin olemme vähän hassuja. Olemme sille tytölle joka saa peikon sydämen itselleen, niin todella ihania ja rakastamme, mutta jos meitä kohtaan ollaan tuollaisia, niin tulee samanlaista kohtelua takaisin. Mutta tämä peikko on ainakin löytänyt täydellisen rakkauden kohteen. Ja on sille aina yhtä ihana.<3
Mutta joo, en jaksa vanhoja ikäviä juttuja muistella, kun nyt on niin kaikki ihanasti. <3
Tästä en luovu.
Illalla oli kyllä tosi ikävä. Vasta kolmen jälkeen sain unta. :( Ja kuudelta oli herätys, joten kiva. Olisin halunnut olla vain kultani viekussa, ja hoitaa sitä, kun hän tuli kipeeksi. Ihmeen ripeästi kuitenkin heräsin. Jalkakin voi jo aika paljon paremmin. Mutten uskalla lähteä vielä kummiskaan täysillä juoksemaan. Kyllähän se vieläkin pienesti rasittuu, työpäivän jälkeen, muttei niin pahasti enää. Vappuna ainakin ajattelin olla jo siinä kunnossa, et vois jo kuvitella, et pallonpotkinta onnistuu.
Palataanpa vielä eiliseen hetkeksi. Veljeni ex-tyttöystävä tuli tuossa sitten kämppikseksi eilen. Käytiin aamupalan jälkeen kultisen kanssa kaupassa, ja ostettiin tarvikkeet täytettyihin paprikoihin. Oli taas kiva tehdä niitä. Tuli kyllä ihan hyviä, vaikka olen syönyt parempiakin, ja omatekemiä. CousCousia käytin tällä kertaa. Lisäksi tuli maissia, pakaste kasvissuikale pussi, jossa oli porkkanaa, sipulia, ja paprikaa, ainakin nyt mitä tulee mieleen. Tais olla purjoakin. Päälle tuli fetaa ja juustoraasteta.
Tässäpä jonkunlainen kuvanen niistä.
Tänään sattui kyllä tosi hassu juttu. Ostin yhdeltä huoltoasemalta Töölön kohdalla juustosämpylän ja zero-kokiksen, noh mulla oli kädet täynnä tavaraa, ku muovipussikin vielä mukana, jossa oli pari kirjaa. Lähdin ulos siitä shellistä, samaan aikaan laitoin rahapussia sinne kassiin, ja yhtäkkiä se kokispullo tippu asfalttiin, ja eiköhän sen pidäkin rupee kierimään, ja ei tässä vielä kaikki. Se kierii yhden auton alle. Auton omistaja on siinä myös ja yrittää saada autoa käyntiin, se on sellainen hassu romanimies. Sanon sille, että sori, mulla tippu kokispulllo sun auton alle. Heh, se vastaa et joo, koitan saada tätä käyntii. No siinä sit vähä aikaa venailen, auto ei starttaa. Siinä pihalla on joku shellin työntekijä joka tekee siinä ulkona jotain palvelutöitä, kerron sillekki mitä tapahtu, ni siinäpä sit venaillaa. Lopulta tää romanimies sanoo, et mäpä työnnän tätä kaaraa vähä, ni saat ton pullon sit. ja tää työntää sitä autoa sen verran, et saa sen pullon, ja ojentaa sen mulle, ja sanoo et oleppa hyvä. Mukava hassu tyyppi oli kyllä. Mä siinä vaan repeilin koko ajan, et voi juma. :DD
Tässäpä tää kirjoitus sitten oli. Voisinpa tässä tekstautella sille ihanuudelle. <3
sunnuntai 8. huhtikuuta 2012
Sunnuntaipäivä joka ei tuntunu sunnuntailta
Tulipas nukuttua pitkään tänään, joskus yhdeltä kunnolla sängystä ylös ja aamupalalle. En tarkalleen muista, että monelta me nukahdettiin, mutta ainakin se oli käynyt tosi nopeasti, toistemme sylistä herättiin sitten. Herätin sen joskus jotain puoli tuntia ehkä kun olin ite nukahtanu ja sit jostain syystä taas heränny. Ni pitihän se kulta herättää. Yöllä tuli höpöteltyä kaikenlaista, tuli vaan tuossa perjantaina sellanen fiilis, et sillä olis joku huonosti, ja kysyin tasasin väliajoin, et onks kaikki hyvin, ku se oli vähän hiljainen. Mutta ei se silloin sanonu oikein mitään, yöllä se sit sano, et oli vaan ajatellu pari kaveria, mut eipä mitää vakavempaa.
Onneksi ei mitään sen pahempaa. Mutta kyllähän mä sitä rakkauspakkaustani oisin lohduttanut. <3
Eilen katseltiin myös jonkun aikaa sitä 500 days of summeria. Mut alkoi ehkä hieman väsyttää, ni sit katottii vaan yks vanha salkkarijakso, jota mulla on koneella.
Niin, oli sunnuntaipäivä, joka ei tuntunut sunnultailta, ei tietenkään. Ku on vielä yksi päivä tätä lomaa jäljellä. Silti tuli lähdettyä Helsinkiin takas. Junamatka oli taas ihan jännä. Tuli kasin junalla lähdettyä, tai se lähti jotai 20.yli. Oltiin vähä hassusti aika paljon ajoissa, mut juna oli kyllä jo tullut siihen. Paikallaan siis jotain n.15-20 siinä asemalla. No, meillä oli junassa paikat sellasessa hassussa kopissa, kuusi tyyppiä sinne mahtu, mutta yksi tais saada tarpeeksi, ku me tultiin siihen. Lopulta se olikin vissii istunu tupakkakopissa koko sen matkan. Ilmastointi noissa kuuden paikan kopeissa ei kyllä mikään paras ole, mutta kyllä siinä sen puolitoistatuntia kesti ihan hyvin. Luin kirjaa, ja selailin kännykkää.
Olin taas varannu mukavasti massia, et ois ollu sitten taas varaa, jos ois pitäny maksaa lipusta lisää maksua. Taas kerran kyllä meni läpi ihan, että opiskelijana sitä taas mentiin. Ei kukaan konnari varmaan jaksa kömpiä ihan tarkasti kattoo tollaseen koppiin, ku istuin siinä ikkunapaikallakin vielä.
Junamatka meni ihan jees sitten. Pasilasta lähdettiin junasta pois. Aluks ajatuksena oli lähteä suoraan kallioon, yhden kaverin. Marian kanssa, mutta ei se sitte lähtenytkään. Joten mentiinpä sitten vaan himaan. Oltais käyty kaupassa, mutta kun oli pääsiäissunnuntai, ni eipä ollu edes lähi-siwa auki. Tänään sitten kuunneltu musaa täällä kämpillä loppuilta. Kohta vois katsella vielä ihmeidentekijöitä, oi että, ihana sunnuntai-ilta. <3 Onneks ei tarvi huomenna herätä vielä töihin. Tänään vielä paljon höpsöilyä tiedossa, vaikka kello tuleekin kohta kaksi.
Huomenna taas pitkään varmaan tulee nukuttua, ehkä kaupassa käytyä, jos joku tässä auki, en muista ihan tarkalleen, onko tuo pääsiäinen vaikuttamassa taas tähän toiseenkin pääsiäispäivään.
Huomenna saan myös vähäksi aikaa tuohon toiseen huoneeseen kämppiksen, kun mun broidin entinen tyttöystävä tulee Helsinkiin, on varmaan muuttamassa tänne, kun sai työpaikan, etsii ainakin kämppää. Joten se on tulossa huomenna iltapäivällä. Niin, broidin kanssa ne on edelleen sillee ystäviä, tai mistäs sen nyt tietää, ei ainakaan mun broidista tiedä. Tällä hetkellä silläkin vissii joku uusi. Aika hassua, joku Laura se on. Enpä ole vielä nähnyt häntä, eikä porukatkaan, vaikka ne samassa kaupungissakin asuu. Kyllä mä sen kuvan oon nähny, on se broidi sen FB:stä näyttäny, ja näköjään pari yhteistä kaveriakin löytyy, broidin lisäksi. Heh, ja nii sekin vähä hassua, et se tyttö on samanikäinen ku minä. Eli niillä ikäeroa jotain 6.v No eihän se nyt mikään paha ole, mutta olishan se kiva joskus nähdä se tyttö, kun siitä on niin paljon puhuttu, tai no broidihan siitä on aina välillä jutellu. Mut mäpä olinkin nopeampi ja esittelin mun tyttösen porukoille ekaksi. En muista ihan tarkalleen, mut aika lähellä samoja aikoja, kuulin sillo broidilta, et sillä on uus tyttöystävä, kun mäkin mainitsin asiasta porukoille. Heh, mun täti oli kyllä tienny asiasta jo hieman ennen, hah ja kun oltiin serkkuni häissä, ni tää tätihän sit vähän vinoili mulle, mut ei sitä kukaan muu oikein tajunnu sitä meidän läpänheittoa.
Oli muuten aika hassua, kun mentiin mökille, niin tuo tädin mies oli myös sillo. Tää sanoo meille heti meidät nähdessää, että" oi, se nuori pariskuntakin saapui tänne landelle"
Palataanpa siihen alkuperäiseen asiaan. Eli tämä entinen tyttöystävä siis tulee kämppikseksi ainakin nyt vappuun asti. En tiedä, että aikooko se olla kokoajan täällä, mutta ihan mukava saada seuraa. Kyllä mä nyt sitä kestän, ei siinä mitään. En vaan tiedä, että kestääkö se mua.
Joskus kun olin jotain 8. luokalla, niin broidi seurusteli yhden tosi mukavan tytön kanssa, hänestä tuli mulle kuin oma sisko, jota mulle ei koskaan ollut. Heh, joskus äitikin vinoili mulle vähän, että tuletpas sä hyvin juttuun tuon Essin kanssa, kohta vietät enemmän aikaa sen kanssa kuin veljesi. Me aina pelattiin kaikenlaista. Nintendoa, ja yms. Muistan yhden uudenvuoden ku pidettiin meillä kotona pienet uudenvuoden bileet. Ei mitään hirveen isoa porukkaa, mutta muutama heidän kaverinsa, ja minä ja meidän yks naapuri. Sillä porukalla oli ihan mukava viettää uuttavuotta. Yks parhaimmista muistoista, punkkua oli tarjolla, myös mulle, vaikken täysi-ikäinen ollukkaan, mutta siinä vaiheessa tuli jo kokeiltua. :D Ja oli aika bilettämistä. Viime uusivuosi oli kyllä yksi parhaimmista. <3
Kultani kanssa porukoilla. Silloin ne näki eka kerran mun tyttösen, ja he pitivät kyllä, sanoivat mulle monta kertaa sen jälkeen, et ootpa löytäny kivan tytön. Oon kyllä samaa mieltä, yks elämäni parhaimmista ja tuntemistani tytöistä tämä on. <3 Tämän jälkeen sitten ollaanki vierailtu jo ainakin kaksi, tai kolmekin kertaa jo varmaan.
Huomenna muutenkin tosi ihana päivä, tai siis, nythän ollaan jo maanantain puolella. Raksun kanssa ollaan nyt oltu puoli vuotta. Eli 6kk. tullut nyt täyteen. Siksi olinkin tossa ennen pääsiäistä ostanut jo sille sen lahjanki, ni annoin sen jo etukäteen. Ilmeisesti se tykkäs, ku sitä yhtä paitaakin se on tässä pitänyt päällä. Huomenna tehdään taas yhdessä jotain hyvää ruokaa, varmaan täytettyjä paprikoita. Oijoij, nam. <3
Voi, että. Tuo tyttö on kylllä niiiiin tosi tärkee. Ja merkitsee mulle paljon. Ei oo ennen näin kovaa tunnetta tullu vielä vastaan.
Lopuksi pieni kisu kuva.
Huomenna varmaan jatkuu, vähän tässä jo haikea tunnelma, kun ei sitten huomista yötä voi yhdessä olla.
Onneksi ei mitään sen pahempaa. Mutta kyllähän mä sitä rakkauspakkaustani oisin lohduttanut. <3
Eilen katseltiin myös jonkun aikaa sitä 500 days of summeria. Mut alkoi ehkä hieman väsyttää, ni sit katottii vaan yks vanha salkkarijakso, jota mulla on koneella.
Niin, oli sunnuntaipäivä, joka ei tuntunut sunnultailta, ei tietenkään. Ku on vielä yksi päivä tätä lomaa jäljellä. Silti tuli lähdettyä Helsinkiin takas. Junamatka oli taas ihan jännä. Tuli kasin junalla lähdettyä, tai se lähti jotai 20.yli. Oltiin vähä hassusti aika paljon ajoissa, mut juna oli kyllä jo tullut siihen. Paikallaan siis jotain n.15-20 siinä asemalla. No, meillä oli junassa paikat sellasessa hassussa kopissa, kuusi tyyppiä sinne mahtu, mutta yksi tais saada tarpeeksi, ku me tultiin siihen. Lopulta se olikin vissii istunu tupakkakopissa koko sen matkan. Ilmastointi noissa kuuden paikan kopeissa ei kyllä mikään paras ole, mutta kyllä siinä sen puolitoistatuntia kesti ihan hyvin. Luin kirjaa, ja selailin kännykkää.
Olin taas varannu mukavasti massia, et ois ollu sitten taas varaa, jos ois pitäny maksaa lipusta lisää maksua. Taas kerran kyllä meni läpi ihan, että opiskelijana sitä taas mentiin. Ei kukaan konnari varmaan jaksa kömpiä ihan tarkasti kattoo tollaseen koppiin, ku istuin siinä ikkunapaikallakin vielä.
Junamatka meni ihan jees sitten. Pasilasta lähdettiin junasta pois. Aluks ajatuksena oli lähteä suoraan kallioon, yhden kaverin. Marian kanssa, mutta ei se sitte lähtenytkään. Joten mentiinpä sitten vaan himaan. Oltais käyty kaupassa, mutta kun oli pääsiäissunnuntai, ni eipä ollu edes lähi-siwa auki. Tänään sitten kuunneltu musaa täällä kämpillä loppuilta. Kohta vois katsella vielä ihmeidentekijöitä, oi että, ihana sunnuntai-ilta. <3 Onneks ei tarvi huomenna herätä vielä töihin. Tänään vielä paljon höpsöilyä tiedossa, vaikka kello tuleekin kohta kaksi.
Huomenna taas pitkään varmaan tulee nukuttua, ehkä kaupassa käytyä, jos joku tässä auki, en muista ihan tarkalleen, onko tuo pääsiäinen vaikuttamassa taas tähän toiseenkin pääsiäispäivään.
Huomenna saan myös vähäksi aikaa tuohon toiseen huoneeseen kämppiksen, kun mun broidin entinen tyttöystävä tulee Helsinkiin, on varmaan muuttamassa tänne, kun sai työpaikan, etsii ainakin kämppää. Joten se on tulossa huomenna iltapäivällä. Niin, broidin kanssa ne on edelleen sillee ystäviä, tai mistäs sen nyt tietää, ei ainakaan mun broidista tiedä. Tällä hetkellä silläkin vissii joku uusi. Aika hassua, joku Laura se on. Enpä ole vielä nähnyt häntä, eikä porukatkaan, vaikka ne samassa kaupungissakin asuu. Kyllä mä sen kuvan oon nähny, on se broidi sen FB:stä näyttäny, ja näköjään pari yhteistä kaveriakin löytyy, broidin lisäksi. Heh, ja nii sekin vähä hassua, et se tyttö on samanikäinen ku minä. Eli niillä ikäeroa jotain 6.v No eihän se nyt mikään paha ole, mutta olishan se kiva joskus nähdä se tyttö, kun siitä on niin paljon puhuttu, tai no broidihan siitä on aina välillä jutellu. Mut mäpä olinkin nopeampi ja esittelin mun tyttösen porukoille ekaksi. En muista ihan tarkalleen, mut aika lähellä samoja aikoja, kuulin sillo broidilta, et sillä on uus tyttöystävä, kun mäkin mainitsin asiasta porukoille. Heh, mun täti oli kyllä tienny asiasta jo hieman ennen, hah ja kun oltiin serkkuni häissä, ni tää tätihän sit vähän vinoili mulle, mut ei sitä kukaan muu oikein tajunnu sitä meidän läpänheittoa.
Oli muuten aika hassua, kun mentiin mökille, niin tuo tädin mies oli myös sillo. Tää sanoo meille heti meidät nähdessää, että" oi, se nuori pariskuntakin saapui tänne landelle"
Palataanpa siihen alkuperäiseen asiaan. Eli tämä entinen tyttöystävä siis tulee kämppikseksi ainakin nyt vappuun asti. En tiedä, että aikooko se olla kokoajan täällä, mutta ihan mukava saada seuraa. Kyllä mä nyt sitä kestän, ei siinä mitään. En vaan tiedä, että kestääkö se mua.
Joskus kun olin jotain 8. luokalla, niin broidi seurusteli yhden tosi mukavan tytön kanssa, hänestä tuli mulle kuin oma sisko, jota mulle ei koskaan ollut. Heh, joskus äitikin vinoili mulle vähän, että tuletpas sä hyvin juttuun tuon Essin kanssa, kohta vietät enemmän aikaa sen kanssa kuin veljesi. Me aina pelattiin kaikenlaista. Nintendoa, ja yms. Muistan yhden uudenvuoden ku pidettiin meillä kotona pienet uudenvuoden bileet. Ei mitään hirveen isoa porukkaa, mutta muutama heidän kaverinsa, ja minä ja meidän yks naapuri. Sillä porukalla oli ihan mukava viettää uuttavuotta. Yks parhaimmista muistoista, punkkua oli tarjolla, myös mulle, vaikken täysi-ikäinen ollukkaan, mutta siinä vaiheessa tuli jo kokeiltua. :D Ja oli aika bilettämistä. Viime uusivuosi oli kyllä yksi parhaimmista. <3
Kultani kanssa porukoilla. Silloin ne näki eka kerran mun tyttösen, ja he pitivät kyllä, sanoivat mulle monta kertaa sen jälkeen, et ootpa löytäny kivan tytön. Oon kyllä samaa mieltä, yks elämäni parhaimmista ja tuntemistani tytöistä tämä on. <3 Tämän jälkeen sitten ollaanki vierailtu jo ainakin kaksi, tai kolmekin kertaa jo varmaan.
Huomenna muutenkin tosi ihana päivä, tai siis, nythän ollaan jo maanantain puolella. Raksun kanssa ollaan nyt oltu puoli vuotta. Eli 6kk. tullut nyt täyteen. Siksi olinkin tossa ennen pääsiäistä ostanut jo sille sen lahjanki, ni annoin sen jo etukäteen. Ilmeisesti se tykkäs, ku sitä yhtä paitaakin se on tässä pitänyt päällä. Huomenna tehdään taas yhdessä jotain hyvää ruokaa, varmaan täytettyjä paprikoita. Oijoij, nam. <3
Voi, että. Tuo tyttö on kylllä niiiiin tosi tärkee. Ja merkitsee mulle paljon. Ei oo ennen näin kovaa tunnetta tullu vielä vastaan.
Lopuksi pieni kisu kuva.
Huomenna varmaan jatkuu, vähän tässä jo haikea tunnelma, kun ei sitten huomista yötä voi yhdessä olla.
lauantai 7. huhtikuuta 2012
Pitkäperjantai
No tässäpä se sitte loma alkanu ja sellasta, eilen tuli oltua siellä pizzalla. Söin soijasuikale-oliivi-feta pizzan. Juomaks lasi punkkua. Oli taas tosi hyvät pizzat. Monet muutki on löytäny kyllä ton paikan, varsinki kasvissyöjät, ku sitä soijabolognese ja noit suikalepizzaa menee aika hyvin kuulemma kaupaksi. Nälkä lähti, tai no ei mulla ihan hirvee nälkä ollutkaan.
Taas oli hassua, ku se omistaja huikkasi sitten ku oltiin lähdössä, että "nähdään, ja kiva kun kävitte!"
Varmaan taas joku päivä tulee siellä kävästyä, ehkei nyt vähä aikaa jaksa pizzaa syödä, siellä myydään myös pieniä tapasannoksia.
AWW, Oli ihanaa kullan kanssa taas nähdä. Sittenpä käytiin kaupas, ja ostettii aamuks salaattii, leipää juustoo ja muuta aamupalaa. Kaupan jälkee lähdettii sit kämpille. Salkkareita katteltiin jo tämän päiväisen jakson. Ku tänää ei sit ehtinykkään, ku oli kaikkea hassua puuhaa. Annoin sitten sen lahjanki, ison sydämenmuotoisen rasian, minne olin pistäny kaikkia pääsiäisherkkuja, Rose-viinipullon.
Aijjaij, mut oli ihanaa. <3
Ei valvottu ihan hirveän pitkään, kun tyttö oli vähän väsy, mentiin varmaan joskus 2-3:n aikaa nukkuu. Tuli taas kyllä pitkästä aikaa nukuttua tosi hyvin, no tietysti kun kulta siinä unileluna. Ihanaa oli kun aamulla heräsi sen vierestä, kun oli jotain hassutusunia nähnyt. Siinä sitten joskus kympiltä tuli herättyä ekan kerran, sit vähäks aikaa siinä aamulepäilyä, ja kävin tekemäs aamupalaleivät ja semmosta, vähä musaa kuunneltiin ja höpöiltiin. Tsekkasin aamulla sit millä junalla lähtäis, kun oltiin sinne porukoille menossa viettää pääsiäistä.
Kahdelta sitten meillä lähti Pasilasta juna, netistä tilasin kaks lippua jo etukätee. Mä meen vielä opiskelijalipulla, vaikka mullahan oli se leima vaan Syksy 2011 loppuun, mutta on tässä keväällä 2012 silti menty joka kerta opiskelijalipulla, ja oon mä aika paljon nyt junaa käytelly. Pari kertaa kyllä oon jääny kiinni, ja pitäny maksaa vähän enemmän. Eilen meinasin jäädä kiinni, konnari tulee matkalippuja kysyy ja toisessa penkkirivissä olija jää just kiinni siitä, että opiskelijakortti on vanhentunu, meinasin just sanoa sille konnarille, et mullaki on sama juttu. Mutta aattelinpa sitten, yrittää mennä sillä lipulla. Mulla oli jo kädessä 50€ seteli. No, se menipä sitten läpi vielä. Ei se katsonu kunnolla, mun raksu istui siinä käytäväpaikalla vieressäni, ja siltä se katso jollain tapaa, mut multa se vaan katto et joku vihreä kortti siinä näkyi. Matka meni ihan kivasti.
Perillä oltiinki sitten siinä jossain n. puoli neljä. Faija oli jo asemalla vastassa. Kelasin aluks, et olis illalla menny kattoon Rytmikattiin, siellä ois ollu yhen tutun bändi soittamassa eilen. Mutta sit mietin, että kyydit ois ollu vähän huonosti, ku ei sit oikein jaksa bussillakaan kulkea, ku tuolla ei kovin hyvin oo julkinen liikenne järjestetty. No eipä sit tarvinnu lähteä, ku muutenki oli niin ihana ilta tiedossa, maailman parhaassa seurassa. Raksusen kanssa kahdestaan höpöiltiin pitkään. <3 Musiikkia kuunneltiin spotifysta, ja sellasta. Tossa yhtenä viikkonloppuna tehtiin spotify:hin oma soittolista, jossa kaikenlaisia rakkausbiisejä yms.
Kun päästiin porukoille, ni oli heti ruoka. Iha ok:ta oli, vaikkei ihan hirveä nälkä ollukkaan. Sittenpä vaan söpöiltiin ja höpsöiltiin. Launtain ruoka valmistettiin jo perjantaina sitten, oikeastaan valmistui vasta yöllä. Ne papu-riisipyörykät. Niitä oli kiva pyöritellä. Massa oli helppo tehdä, kaikki pavut piti soseuttaa, ja soseutin ne blenderillä. Ei kovin hyvin kyllä blenderi toiminu, mut kyllä se iha ok. Meni sellaseks ihan hyväksi massaksi.
Laitanpa tähän vaikka reseptin.
.
Huuhtele purjo ja hienonna se oikein hienoksi. Hienonna sienet ja hauduta purjoa, sieniä ja mausteita pienessä tilkassa kasvisöljyä, kunnes ne kypsyvät ja pehmenevät.
Soseuta valutetut pavut ja mausteseos. Sekoita lopuksi joukkoon keitetty riisi, mutta älä soseuta sitä vaan sekoita joukkoon käsin. Laita valmis taikina kannellisessa astiassa jääkaappiin tunniksi tai pariksi, jos mahdollista.
Muodosta seoksesta kostutetuin käsin pieniä pyöryköitä. Kypsennä pyörykät kevyesti öljytyssä pannussa käännellen niitä, jotta ne kypsyvät tasaisesti. Jos haluat leivittää pyörykät, kieritä ne grahamjauhossa ennen paistamista.
Pyörykät voi myös kypsentää 200-asteisessa uunissa leivinpaperin päällä.
Tämä pyörykkätaikina säilyy hyvin seuraavaa päivää varten, kun laitat sen kannelliseen astiaan ja jääkaappiin. Jääkaappikylmää taikinaa on helpompi käsitellä ja se pysyy paistettaessakin paremmin koossa.
Itse laitoin sekaan vähän paprikaa, porkkanaraastetta, ja fetajuustoa.
Tässäpä nämä sitten ovat:
Yöllä höpöiltiin sitten taas, mutta ei ihan kovin myöhään, mut silti oli taas niin ihanaa. Awwwww. Rakastan todella paljon tuota höpsöä. <3
Me herättiin joskus kahdeltatoista lauantaina ja sit syötiin aamupala. Lopulta lähdettiin mökillä käymään, aluks käytiin mummolla. Ja siltäpä sit juttuja riitti. Kyseli meistäkin jotai, kahvit ja piirakat ja rieskat syötiin. Oikein munavoitakin oli. Kaikenlaista kyllä se hassutteli, osa jutuistakin oli joskus muka samoja, mutta enpä mä ainakaan muista, et ainakaan montaa kertaa ne on tullu. Saatiin iso kasa jotai lehtiä, että on taas luettavaa. Sieltä sitte mökille, eipä kummempia siellä, noi pyörykät sitten syötiin, ja oli ihan ok:ta. Vaikka itse olin sitä, mieltä et vähä ois saanu olla enemmän mausteita, mut kyllä ihan jees, lisäsin mä niihin chiliä ja juustokuminaa. Tänään kyllä tulee vielä lähdettyä illaksi Kouvolaan takas, kun kissa jäi yksinään sinne.
Tiedossa tänään kyllä taas ihanaa yöhöpsöilyä yömyöhään. Palailenpa tässä sitten myöhemmin taas.
<3<3<3
Taas oli hassua, ku se omistaja huikkasi sitten ku oltiin lähdössä, että "nähdään, ja kiva kun kävitte!"
Varmaan taas joku päivä tulee siellä kävästyä, ehkei nyt vähä aikaa jaksa pizzaa syödä, siellä myydään myös pieniä tapasannoksia.
AWW, Oli ihanaa kullan kanssa taas nähdä. Sittenpä käytiin kaupas, ja ostettii aamuks salaattii, leipää juustoo ja muuta aamupalaa. Kaupan jälkee lähdettii sit kämpille. Salkkareita katteltiin jo tämän päiväisen jakson. Ku tänää ei sit ehtinykkään, ku oli kaikkea hassua puuhaa. Annoin sitten sen lahjanki, ison sydämenmuotoisen rasian, minne olin pistäny kaikkia pääsiäisherkkuja, Rose-viinipullon.
Aijjaij, mut oli ihanaa. <3
Ei valvottu ihan hirveän pitkään, kun tyttö oli vähän väsy, mentiin varmaan joskus 2-3:n aikaa nukkuu. Tuli taas kyllä pitkästä aikaa nukuttua tosi hyvin, no tietysti kun kulta siinä unileluna. Ihanaa oli kun aamulla heräsi sen vierestä, kun oli jotain hassutusunia nähnyt. Siinä sitten joskus kympiltä tuli herättyä ekan kerran, sit vähäks aikaa siinä aamulepäilyä, ja kävin tekemäs aamupalaleivät ja semmosta, vähä musaa kuunneltiin ja höpöiltiin. Tsekkasin aamulla sit millä junalla lähtäis, kun oltiin sinne porukoille menossa viettää pääsiäistä.
Kahdelta sitten meillä lähti Pasilasta juna, netistä tilasin kaks lippua jo etukätee. Mä meen vielä opiskelijalipulla, vaikka mullahan oli se leima vaan Syksy 2011 loppuun, mutta on tässä keväällä 2012 silti menty joka kerta opiskelijalipulla, ja oon mä aika paljon nyt junaa käytelly. Pari kertaa kyllä oon jääny kiinni, ja pitäny maksaa vähän enemmän. Eilen meinasin jäädä kiinni, konnari tulee matkalippuja kysyy ja toisessa penkkirivissä olija jää just kiinni siitä, että opiskelijakortti on vanhentunu, meinasin just sanoa sille konnarille, et mullaki on sama juttu. Mutta aattelinpa sitten, yrittää mennä sillä lipulla. Mulla oli jo kädessä 50€ seteli. No, se menipä sitten läpi vielä. Ei se katsonu kunnolla, mun raksu istui siinä käytäväpaikalla vieressäni, ja siltä se katso jollain tapaa, mut multa se vaan katto et joku vihreä kortti siinä näkyi. Matka meni ihan kivasti.
Perillä oltiinki sitten siinä jossain n. puoli neljä. Faija oli jo asemalla vastassa. Kelasin aluks, et olis illalla menny kattoon Rytmikattiin, siellä ois ollu yhen tutun bändi soittamassa eilen. Mutta sit mietin, että kyydit ois ollu vähän huonosti, ku ei sit oikein jaksa bussillakaan kulkea, ku tuolla ei kovin hyvin oo julkinen liikenne järjestetty. No eipä sit tarvinnu lähteä, ku muutenki oli niin ihana ilta tiedossa, maailman parhaassa seurassa. Raksusen kanssa kahdestaan höpöiltiin pitkään. <3 Musiikkia kuunneltiin spotifysta, ja sellasta. Tossa yhtenä viikkonloppuna tehtiin spotify:hin oma soittolista, jossa kaikenlaisia rakkausbiisejä yms.
Kun päästiin porukoille, ni oli heti ruoka. Iha ok:ta oli, vaikkei ihan hirveä nälkä ollukkaan. Sittenpä vaan söpöiltiin ja höpsöiltiin. Launtain ruoka valmistettiin jo perjantaina sitten, oikeastaan valmistui vasta yöllä. Ne papu-riisipyörykät. Niitä oli kiva pyöritellä. Massa oli helppo tehdä, kaikki pavut piti soseuttaa, ja soseutin ne blenderillä. Ei kovin hyvin kyllä blenderi toiminu, mut kyllä se iha ok. Meni sellaseks ihan hyväksi massaksi.
Laitanpa tähän vaikka reseptin.
Papu-riisipyörykät
- 3 dl pehmeiksi keitettyjä valkopapuja tai kikherneitä
- 3 dl pehmeäksi keitettyä täysjyväriisiä
- 1 purjo
- 3 dl hienonnettuja sieniä
- 2 tl kasvisöljyä
- 2 rkl tomaattipyrettä
- 3 rkl grahamjauhoja
- 1 tl cayennepippuria
- 1 tl basilikaa ja oreganoa
- yrttisuolaa
.
Huuhtele purjo ja hienonna se oikein hienoksi. Hienonna sienet ja hauduta purjoa, sieniä ja mausteita pienessä tilkassa kasvisöljyä, kunnes ne kypsyvät ja pehmenevät.
Soseuta valutetut pavut ja mausteseos. Sekoita lopuksi joukkoon keitetty riisi, mutta älä soseuta sitä vaan sekoita joukkoon käsin. Laita valmis taikina kannellisessa astiassa jääkaappiin tunniksi tai pariksi, jos mahdollista.
Muodosta seoksesta kostutetuin käsin pieniä pyöryköitä. Kypsennä pyörykät kevyesti öljytyssä pannussa käännellen niitä, jotta ne kypsyvät tasaisesti. Jos haluat leivittää pyörykät, kieritä ne grahamjauhossa ennen paistamista.
Pyörykät voi myös kypsentää 200-asteisessa uunissa leivinpaperin päällä.
Tämä pyörykkätaikina säilyy hyvin seuraavaa päivää varten, kun laitat sen kannelliseen astiaan ja jääkaappiin. Jääkaappikylmää taikinaa on helpompi käsitellä ja se pysyy paistettaessakin paremmin koossa.
Itse laitoin sekaan vähän paprikaa, porkkanaraastetta, ja fetajuustoa.
Tässäpä nämä sitten ovat:
Yöllä höpöiltiin sitten taas, mutta ei ihan kovin myöhään, mut silti oli taas niin ihanaa. Awwwww. Rakastan todella paljon tuota höpsöä. <3
Me herättiin joskus kahdeltatoista lauantaina ja sit syötiin aamupala. Lopulta lähdettiin mökillä käymään, aluks käytiin mummolla. Ja siltäpä sit juttuja riitti. Kyseli meistäkin jotai, kahvit ja piirakat ja rieskat syötiin. Oikein munavoitakin oli. Kaikenlaista kyllä se hassutteli, osa jutuistakin oli joskus muka samoja, mutta enpä mä ainakaan muista, et ainakaan montaa kertaa ne on tullu. Saatiin iso kasa jotai lehtiä, että on taas luettavaa. Sieltä sitte mökille, eipä kummempia siellä, noi pyörykät sitten syötiin, ja oli ihan ok:ta. Vaikka itse olin sitä, mieltä et vähä ois saanu olla enemmän mausteita, mut kyllä ihan jees, lisäsin mä niihin chiliä ja juustokuminaa. Tänään kyllä tulee vielä lähdettyä illaksi Kouvolaan takas, kun kissa jäi yksinään sinne.
Tiedossa tänään kyllä taas ihanaa yöhöpsöilyä yömyöhään. Palailenpa tässä sitten myöhemmin taas.
<3<3<3
torstai 5. huhtikuuta 2012
Vihdoinkin Loma!
Huhhuh, mikä päivä oli. Sain raataa aika kovasti, kerran olin ees ahkera. Heh, tänään nimittäin tuli ihan helvetisti kamaa varastolle. Ku on pääsiäinen. No mutta siitä päivästä selvittiin. Ja nyt lomailemaan!
Kohta pitäis lähteä asemalle vastaan tyttöä. Taas nähdään. Mennään varmaan syömään kallioon pizzaa, yks vakkaripaikka, mis omistaja on tosi hassu, tulee aina mullekki höpöilemään ja juttelee. Saan kuulemma vapaasti laittaa musaa soimaan sen spotifystä. :D
Tänää tulee kyllä olee niin tosi hauskaa. Ja ihana pääsiäinen. Huomenna varmaan lähtää sitten mun porukoilla käymään, en tiedä vielä monelta, mutta varmaan sitä joskus päivällä. Meillä tuppaa kyllä venähtää toi nukkuminen aika pitkäks, tai sillee et ku jos seiskalta menee vasta nukkuu, ni saattaa mennä kahteen, kolmeen tai neljäänki, et sängys lepäillää, no mutta eipä tässä sen ihmeempiä muuta.
Päivittelen sitten myöhemmin tästä pääsiäisestä. :)
Kohta pitäis lähteä asemalle vastaan tyttöä. Taas nähdään. Mennään varmaan syömään kallioon pizzaa, yks vakkaripaikka, mis omistaja on tosi hassu, tulee aina mullekki höpöilemään ja juttelee. Saan kuulemma vapaasti laittaa musaa soimaan sen spotifystä. :D
Tänää tulee kyllä olee niin tosi hauskaa. Ja ihana pääsiäinen. Huomenna varmaan lähtää sitten mun porukoilla käymään, en tiedä vielä monelta, mutta varmaan sitä joskus päivällä. Meillä tuppaa kyllä venähtää toi nukkuminen aika pitkäks, tai sillee et ku jos seiskalta menee vasta nukkuu, ni saattaa mennä kahteen, kolmeen tai neljäänki, et sängys lepäillää, no mutta eipä tässä sen ihmeempiä muuta.
Päivittelen sitten myöhemmin tästä pääsiäisestä. :)
tiistai 3. huhtikuuta 2012
Tiistain höpsöilyt
Tänään aika normaali työpäivä. Oli paljon hommaa, piti jakaa kahvipaketit ja sokerit listan mukaan osastoille, siinä menee aina aikaa ku pitää ylhäältä hakea sellaset mustat pienet boxit, mihin ne jaetaan. Sitte ku ne osastot tilaa niin helvetin paljon niitä kahvipaketteja, ni saa olla kokoajan aukasemassa sellasia isoja tukkulaatikkoa, ne tulee kuormassa sellasessa muistaakseni 10.kahvipaketin setissä.
No, tuli pieni kiire yhdessä vaiheessa, kun samaan aikaan tulee pakastekuormat, ni niitä ei sit viitti jättää niin kauaks aikaa siihen, joten piti lähteä purkaa sitä kuormaa. Noi kahvit piti olla jotain 10.30 jaettu, et ne menee sit samaan aikaan samassa kyydissä kun lounas. Noh eipä siinä, kyllä mä ehdin. hihi, mäpä en oo mikään normi poika, mä osaan tehdä monta juttua samaan aikaa. Aina vittuillaan miehille, et te ette pysty tekee montaa hommaa samaan aikaan, mä oon hirveä sekoilija kyllä, tänään tekstailin samaan aikaan tuolle ihanalle tytölle, kun tein jotain tilauslappua, ja samalla söin jotai pientä, ja olin tietokoneella. :D Loppupäivä olikin ihan jees. Ei nyt sillee suurta kiirettä ollu. Jotenki tänkin jalan kanssa tuli selvittyä.
Työpäivän jälkeen lähdin kiertelee keskustaan. Vähän shoppailinkin. Ihanalle rakkaalle vähän lahjoja. Ollaan oltu yhdessä 6kk. Ostin sellasia pääsiäislahjoja, heh vaikkei me nyt mitään pääsiäistä vietetäkkään ihan niin hirveästi. Eipä olla kovin uskovaisiakaan. Hehheh, tosin kulta nyt on aina vähän hassu, ja toistelee jotain voi luoja, voi luoja.. :DD mä sit vähä hassuttelen siitä.,
Voivoi, tuli taas yhtäkkiä tosi ikävä. Sellanen tosi iso tunne sydämessä, ihan ku ois sattunu, ehkä mä vaan herkistelen, ku katsoin kultani hassuttelua videolta.
Niin, niistä shoppailuista mitä tänään ostin, niin pari paitaa, itelleni sellanen jänskä. Pidän ehkä sitä nyt yöpaitana, sellanen hihaton. Hahah oli taas kyllä naistenosastolta, sit rakkaalle tytölleni ostin paidan. Siinä lukee You + Me.
Tälläisen juoman ostin myös.
Pääsiäisestä tulee varmaan tosi ihana. <3
No, tuli pieni kiire yhdessä vaiheessa, kun samaan aikaan tulee pakastekuormat, ni niitä ei sit viitti jättää niin kauaks aikaa siihen, joten piti lähteä purkaa sitä kuormaa. Noi kahvit piti olla jotain 10.30 jaettu, et ne menee sit samaan aikaan samassa kyydissä kun lounas. Noh eipä siinä, kyllä mä ehdin. hihi, mäpä en oo mikään normi poika, mä osaan tehdä monta juttua samaan aikaa. Aina vittuillaan miehille, et te ette pysty tekee montaa hommaa samaan aikaan, mä oon hirveä sekoilija kyllä, tänään tekstailin samaan aikaan tuolle ihanalle tytölle, kun tein jotain tilauslappua, ja samalla söin jotai pientä, ja olin tietokoneella. :D Loppupäivä olikin ihan jees. Ei nyt sillee suurta kiirettä ollu. Jotenki tänkin jalan kanssa tuli selvittyä.
Työpäivän jälkeen lähdin kiertelee keskustaan. Vähän shoppailinkin. Ihanalle rakkaalle vähän lahjoja. Ollaan oltu yhdessä 6kk. Ostin sellasia pääsiäislahjoja, heh vaikkei me nyt mitään pääsiäistä vietetäkkään ihan niin hirveästi. Eipä olla kovin uskovaisiakaan. Hehheh, tosin kulta nyt on aina vähän hassu, ja toistelee jotain voi luoja, voi luoja.. :DD mä sit vähä hassuttelen siitä.,
Voivoi, tuli taas yhtäkkiä tosi ikävä. Sellanen tosi iso tunne sydämessä, ihan ku ois sattunu, ehkä mä vaan herkistelen, ku katsoin kultani hassuttelua videolta.
Niin, niistä shoppailuista mitä tänään ostin, niin pari paitaa, itelleni sellanen jänskä. Pidän ehkä sitä nyt yöpaitana, sellanen hihaton. Hahah oli taas kyllä naistenosastolta, sit rakkaalle tytölleni ostin paidan. Siinä lukee You + Me.
Tälläisen juoman ostin myös.
Pääsiäisestä tulee varmaan tosi ihana. <3
maanantai 2. huhtikuuta 2012
Viikonlopusta!
Niiin, nyt piti vielä tulla siitä viikonlopusta kirjoittamaan, kun lupasin. Tosin, eihän tätä varmaan paljon tätä blogia edes lueta. Heh, mutta teenpä tätä blogia sitten vain itselleni jos ei muuta.
Niin, lähdin perjantaina melkein suoraan töistä junailemaan. Piti kyllä himassa käydä, pakkasin nopeasti, kaiken tarvittavan. Otin muutaman dvd:n mukaan. Ihmeidentekijät sarjan eka kausi, sitten jotai stand up komiikka dvd:itä. Niin, tällä hetkellä meiksillä ollu jalka paskana jokusen viikon, tuli liukastuttua, ja sen jälkeen pelasin vielä salibandyä kavereiden kanssa, ni tais tulla kova tälli siitäkin reiteen. Nyt on siis aika tuskaista meno. Pelottaa vähäsen, entä jos en ikinä enää kävele, ja lääkäri on tehnyt väärän diagnoosin. Kun ei se kauan sitä katsellut. Ei ole onneksi murtunut, silloin en pystys kävelee enkä olla duunissa. Mut sitten oon ajatellut viime aikoina kaikenlaista, kaikkea tullu mieleen. Et jos tää ei olekaan sitä mitä lääkäri sanoi. Entä jos mun jalka on niin huonossa kunnossa, et se jää tollaseks. Et onko mun jalka niin kulunu, et tyylii mulla on jo nyt jonkun 70-vuotiaan jalka. Heh, no ei nyt sentää, mut aina sitä rupee ajattelee jotain, ja miettii omassa päässä.
Haluaisin jo niin paljon lenkille, ja puistoihin pelaamaan palloa. Mutta mitä teen, jos vaan joudun linkkaamaan kokoajan. No toivotaan nyt, että kipu lähtee. Lääkäri sano, et lievempi nimitys tälle on puujalka, mut tää ei oo ihan normi sellanen, vähä pahempi. Muutenkin on inhottava kulkea kaupungilla, kun joutuu sillee tyhmästi kävelee, ainakin tietää miltä vammaisista tuntuu, ärsyttävää kun ihmisiä tuijotetaan. Mä en ainakaa enää kiinnitä mitään huomiota, jos joku kävelee oudosti. Lapsena ehkä, mut joo. Lapset ei vielä ymmärrä.
Niin, anteeksi kun mun kirjoittelu aina tyssää ja rupeen kertoo muista jutuista, mut tää siis liittyy kuitenkin tähä mitä olin miettimässä kirjoittaa. Niin, kun mulla nyt tää jalka paskana, ni päätin että mäpäs menenkin Taksilla Pasilan asemalle, enkä jaksa mihkää juna-asemalle kipeellä jalalla kävellä. Juttelin sit mukavia taksikuskin kanssa ja ihan kiva taksikuski oli. Lähdin siis junalla Turkuun, tarkalleen Saloon asti menin, kun ihana tyttöystäväni oli siellä vastassa, tai se tuli samaan aikaan Turusta, lähdettiin Perniöön, äitinsä & pikkuveljensä kotiin. Oli kyllä niin tosi mukavaa, että. <3 Mun sydän vaan pomppii onnesta kun ajattelenkin sitä ihanaa tyttöstä. Meillä on niiiiiiiin helppoa, kun ei koskaan riidellä. Söpöillään vaan ja herkistellään. :p Sinä yönä tuli valvottua johonki aamuseiskaan. Hihih, tai minähän pidin huolen siitä, ettei kulta nukahda. Juteltiin kaikkea ihanan höpöä, meillä on aina ihanat yölliset höpöilyt. Awww, ihan kiinni maailman rakkaimmassa otuksessa nukahdin onnellisena ja varmaan tyttökin.
Aamulla, tai siis sitten kuin herättiin, niin kello tais olla jotain 13. Tai siihen suuntaan. Aluksi ajatus oli, että oltais lähdetty Turkuun silloin la. Eka joskus neljältä, mut sit sanoin et eihän meidän ihan niin aikaisin tarvi lähteä. Seuraava ois ollu kuudelta, no käydään kaupassa, ja sit sanonkin kullalle, et haluut sä lähtee jo kotii? Mulle se on kyllä ihan sama, et missä ollaan, kun saan olla sun kanssa. <3 Ja mä viihdyin siellä Perniössäkin ihan hyvin. Hih, sanon mun typsyä ipsuksi. Koska se on niiiiiiiin söpö, ja ipsusta tulee mieleen sellainen pikkuinen nipsu <3 :D Ihme jänishousu muumeista. :p Nojooo, eiii. Mut jeps, ipsun äiti oli kyllä mukava, ja pikkuvelikin oli tosi kiva. Ei mua sillee jännittäny sinne lähteä, oon mä tottunu tälläiseen, on musta kai aina tykätty, en mä kai mikään sellanen ilkeä peikkomus sitten ole.
Välillä ärsyttää junassakin se, ku ihmiset rupee tuijottaa, mietin et oonkohan mä niin hassun näkönen, et ne tuijottaa. :D joku Pelle tässä, morjes. Ei siinä mitää sitte, saahan mua tuijottaa. Jos ei heillä muuta tekemistä löydy. Ne ei oo vissiin nähny ikin peikkosta, hah vähä oli hassua kerran ku yks lapsi sano äitillensä, ku mä tulin siinä vastaa, ni että. kato. onks toi hammaspeikko, ja osoitti mua. Nykyään on se on ihan jees, monta kertaa tullu joku ihastelee mun hassua pehkoa. Joku joskus jopa uskaltautunu kysyy, et saaks sun pehkoa pörröttää. :D Nii, ja ihan tuntematon vielä. Lapsena olin kans samanlainen peikkis, sen takia mulle vähä tuli vittuiluakin, ja hiukan kiusattiin, mutta koitin olla vahva. Jossain määrin onnistuin, ja nyt oon onnellinen, kun olen muuttanut sieltä pienemmästä kaupungista Helsinkiin. Nojaa, en mä nyt ihan tuppukylästä kyllä ole kotoisin. Muttei kummiskaan mikään megaiso. Mutta kummiskaan en tuntenut edes hirveästi ihmisiä sieltä, en ainakaan omanikäisiä.
Joo, mutta mennääpäs sunnuntain tapahtumiin. Oli vähä haikea fiilis lähteä sitten pois. Salosta taas sitten jatkoin Helsinkiin, sitä ennen käytiin syömässä. :) Junassa ollessa tuli tosi ikävä, mutta onneksi kohta taas nähdään. Torstaina jo. Hih, laitoinpa tänää sille yli 50.kommenttia galleriassa, laitoin kaikkia runoja, yms. :)
Niin, lähdin perjantaina melkein suoraan töistä junailemaan. Piti kyllä himassa käydä, pakkasin nopeasti, kaiken tarvittavan. Otin muutaman dvd:n mukaan. Ihmeidentekijät sarjan eka kausi, sitten jotai stand up komiikka dvd:itä. Niin, tällä hetkellä meiksillä ollu jalka paskana jokusen viikon, tuli liukastuttua, ja sen jälkeen pelasin vielä salibandyä kavereiden kanssa, ni tais tulla kova tälli siitäkin reiteen. Nyt on siis aika tuskaista meno. Pelottaa vähäsen, entä jos en ikinä enää kävele, ja lääkäri on tehnyt väärän diagnoosin. Kun ei se kauan sitä katsellut. Ei ole onneksi murtunut, silloin en pystys kävelee enkä olla duunissa. Mut sitten oon ajatellut viime aikoina kaikenlaista, kaikkea tullu mieleen. Et jos tää ei olekaan sitä mitä lääkäri sanoi. Entä jos mun jalka on niin huonossa kunnossa, et se jää tollaseks. Et onko mun jalka niin kulunu, et tyylii mulla on jo nyt jonkun 70-vuotiaan jalka. Heh, no ei nyt sentää, mut aina sitä rupee ajattelee jotain, ja miettii omassa päässä.
Haluaisin jo niin paljon lenkille, ja puistoihin pelaamaan palloa. Mutta mitä teen, jos vaan joudun linkkaamaan kokoajan. No toivotaan nyt, että kipu lähtee. Lääkäri sano, et lievempi nimitys tälle on puujalka, mut tää ei oo ihan normi sellanen, vähä pahempi. Muutenkin on inhottava kulkea kaupungilla, kun joutuu sillee tyhmästi kävelee, ainakin tietää miltä vammaisista tuntuu, ärsyttävää kun ihmisiä tuijotetaan. Mä en ainakaa enää kiinnitä mitään huomiota, jos joku kävelee oudosti. Lapsena ehkä, mut joo. Lapset ei vielä ymmärrä.
Niin, anteeksi kun mun kirjoittelu aina tyssää ja rupeen kertoo muista jutuista, mut tää siis liittyy kuitenkin tähä mitä olin miettimässä kirjoittaa. Niin, kun mulla nyt tää jalka paskana, ni päätin että mäpäs menenkin Taksilla Pasilan asemalle, enkä jaksa mihkää juna-asemalle kipeellä jalalla kävellä. Juttelin sit mukavia taksikuskin kanssa ja ihan kiva taksikuski oli. Lähdin siis junalla Turkuun, tarkalleen Saloon asti menin, kun ihana tyttöystäväni oli siellä vastassa, tai se tuli samaan aikaan Turusta, lähdettiin Perniöön, äitinsä & pikkuveljensä kotiin. Oli kyllä niin tosi mukavaa, että. <3 Mun sydän vaan pomppii onnesta kun ajattelenkin sitä ihanaa tyttöstä. Meillä on niiiiiiiin helppoa, kun ei koskaan riidellä. Söpöillään vaan ja herkistellään. :p Sinä yönä tuli valvottua johonki aamuseiskaan. Hihih, tai minähän pidin huolen siitä, ettei kulta nukahda. Juteltiin kaikkea ihanan höpöä, meillä on aina ihanat yölliset höpöilyt. Awww, ihan kiinni maailman rakkaimmassa otuksessa nukahdin onnellisena ja varmaan tyttökin.
Aamulla, tai siis sitten kuin herättiin, niin kello tais olla jotain 13. Tai siihen suuntaan. Aluksi ajatus oli, että oltais lähdetty Turkuun silloin la. Eka joskus neljältä, mut sit sanoin et eihän meidän ihan niin aikaisin tarvi lähteä. Seuraava ois ollu kuudelta, no käydään kaupassa, ja sit sanonkin kullalle, et haluut sä lähtee jo kotii? Mulle se on kyllä ihan sama, et missä ollaan, kun saan olla sun kanssa. <3 Ja mä viihdyin siellä Perniössäkin ihan hyvin. Hih, sanon mun typsyä ipsuksi. Koska se on niiiiiiiin söpö, ja ipsusta tulee mieleen sellainen pikkuinen nipsu <3 :D Ihme jänishousu muumeista. :p Nojooo, eiii. Mut jeps, ipsun äiti oli kyllä mukava, ja pikkuvelikin oli tosi kiva. Ei mua sillee jännittäny sinne lähteä, oon mä tottunu tälläiseen, on musta kai aina tykätty, en mä kai mikään sellanen ilkeä peikkomus sitten ole.
Välillä ärsyttää junassakin se, ku ihmiset rupee tuijottaa, mietin et oonkohan mä niin hassun näkönen, et ne tuijottaa. :D joku Pelle tässä, morjes. Ei siinä mitää sitte, saahan mua tuijottaa. Jos ei heillä muuta tekemistä löydy. Ne ei oo vissiin nähny ikin peikkosta, hah vähä oli hassua kerran ku yks lapsi sano äitillensä, ku mä tulin siinä vastaa, ni että. kato. onks toi hammaspeikko, ja osoitti mua. Nykyään on se on ihan jees, monta kertaa tullu joku ihastelee mun hassua pehkoa. Joku joskus jopa uskaltautunu kysyy, et saaks sun pehkoa pörröttää. :D Nii, ja ihan tuntematon vielä. Lapsena olin kans samanlainen peikkis, sen takia mulle vähä tuli vittuiluakin, ja hiukan kiusattiin, mutta koitin olla vahva. Jossain määrin onnistuin, ja nyt oon onnellinen, kun olen muuttanut sieltä pienemmästä kaupungista Helsinkiin. Nojaa, en mä nyt ihan tuppukylästä kyllä ole kotoisin. Muttei kummiskaan mikään megaiso. Mutta kummiskaan en tuntenut edes hirveästi ihmisiä sieltä, en ainakaan omanikäisiä.
Joo, mutta mennääpäs sunnuntain tapahtumiin. Oli vähä haikea fiilis lähteä sitten pois. Salosta taas sitten jatkoin Helsinkiin, sitä ennen käytiin syömässä. :) Junassa ollessa tuli tosi ikävä, mutta onneksi kohta taas nähdään. Torstaina jo. Hih, laitoinpa tänää sille yli 50.kommenttia galleriassa, laitoin kaikkia runoja, yms. :)
T'älläisen blogin aloitin nyt sitten, tässä mä vaan naukuilen ja maukuilen, onnellisesti kehräilen. Elämä menee hyvin, kun on ihana tyttö viekussa. <3
Tänne tuun varmaan postailee kaikenlaista hassuja juttuja, ihanasta kullasta, mun höpsöstä kisusta, perus elämästä, musiikista, toisista ihmisistä, jutuista joita teen.
Varmaan myös kuvailen kaikenlaista hassutusta.
Tykkään kokkailla kasvissafkoja yms. Pääsiäiseksi mulla on jo jotain mielessä ehkäpä.
Yks sellanen paistos jutska, missä on vuohenjuustoa, tomaattia, ja kesäkurpitsaa, sit tosi paljon kaikenlaista yrttiä päälle.
Sitten meinasin ehkä myös kokeilla jotai papuriisi-pyöryköitä. Löysin yhen sellasen reseptin, mut taidan ite vähän laitella sinne omia juttuja mitä mieleen tulee.
Tämä nyt oli tässä. Tämä eka postaus. Tänään ehkä vielä kirjoitan. Oli ainakin ihana viikonloppu, siitä voisin kirjoittaa.
Tänne tuun varmaan postailee kaikenlaista hassuja juttuja, ihanasta kullasta, mun höpsöstä kisusta, perus elämästä, musiikista, toisista ihmisistä, jutuista joita teen.
Varmaan myös kuvailen kaikenlaista hassutusta.
Tykkään kokkailla kasvissafkoja yms. Pääsiäiseksi mulla on jo jotain mielessä ehkäpä.
Yks sellanen paistos jutska, missä on vuohenjuustoa, tomaattia, ja kesäkurpitsaa, sit tosi paljon kaikenlaista yrttiä päälle.
Sitten meinasin ehkä myös kokeilla jotai papuriisi-pyöryköitä. Löysin yhen sellasen reseptin, mut taidan ite vähän laitella sinne omia juttuja mitä mieleen tulee.
Tämä nyt oli tässä. Tämä eka postaus. Tänään ehkä vielä kirjoitan. Oli ainakin ihana viikonloppu, siitä voisin kirjoittaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)