torstai 19. huhtikuuta 2012

Jatkoa tässä torstain/perjantain välissä

Sielläpä tuli nopeasti käytyä, tapaamassa kaveria, ja vähän musaa kuuntelemassa, tosin vasta joskus kympin jälkeen alkoi kunnolla musa. En viitsinyt kauan olla. Kaveri lähti jo aikasemmin, ja jouduin sit vähän yksinkin olemaan, paitsi et olihan siellä muutama tuttu, ja sitten Kouvolasta oli yksi kaveri, joka soitti yhdessä bändissä, jota tässä en nyt mainitse, broidikin välillä ollu vierailemassa siinä.

On vähän haikea päivä ollut. En tiedä, uniin tuli yksi mun tärkeä ystävä, vaikka en varmaan koskaan sitä hänelle sanonut, hän oli tietenkin aluksi broidini ystävä, kun hengailin silloin tosi nuorena yleensä vaan broidin ja hänen kavereidensa kanssa. Se ystävä oli todella hyvä muusikko, mutta myös aika rankasti tuli juotua. ja kai jotain muutakin. Mutta se oli yksi kilteimmistä ihmisistä mitä tiedän, raksuni lisäksi. Mun porukat oli myös aika läheisissä suhteissa sen kanssa. Tämä ystävä lohdutti äitiäni, kun broidini oli vähä huonossa jamassa, kaikille tuli aika shokkina sen äkkikuolema. Tai no, musta tuntui siltä, et se vaan oli äkkikuolema. En olis ikinä uskonut.

Tarina alkoi siitä, kun hän oli mennyt jouluksi Turkkiin, siis viettämään joulua, Yksin?!!.. nii mitä vittua. Sillä oli kuulemma paikallisia kavereita, mutta eihän oikeastaan koskaan tiedä, et  mitä siellä sit tapahtunu. No, facebookis luki vähä sitä sun tätä. Viimeinen teksti oli tapaninpäivänä. En nyt viitsi laittaa tähän sitä, mut jonku pillerin se oli jostain takin taskusta löytäny, minkä oli ostvyanu kirpparilta. Ei se kuulemma  siihen kyllä kuollu. Kun vissiin oikea kuolemispäivä on 29.12. Turkin lähetystöön oli kuollut. :( Oli saanut jonkun kohtauksen. Muutenkin passi oli hukassa. yms
Mulla oli tosi paha olo sinä uutenavuotena. Yksi parhain tyyppi oli kuollut. Aina se höpötteli mulle, saatoin pyytää sitä hengailemaan vaikkei broidi ollut silloin paikalla, käytiin katsomassa broidia sairaalassa, kun se oli joutunu sinne, monista syistä.  No, ei ollut kovin riehakas uusivuosi, taisin olla aika jumissa ja shokissa monta päivää. Muistan, kun mentiin porukoiden kanssa Tampereelle viettää uutta vuotta, broidin kummienperheen kanssa, olin ihan maassa. Kyllä mä jotenkin jaksoin hymyillä, ja vähäksi aikaa unohdinkin kaiken, mutta kun äiti rupesi kertomaan tätä juttua, niin herkistelin.
Kun on niin paljon muistoja... vaikkei kuitenkaan kovin montaa vuotta sillä tavalla ystäviä oltu, vaan kavereita, se muuttui sitten ystävyydeksi, kun nähtiin monilla keikoilla, ja oli tosi hauskaa.

Hän tutustutti mut tosi moniin bändeihin, ja artisteihin. Yksi mieleenpainuvimmista on Nick Drake.
Tähän voisinkin laittaan youtubesta pätkän.




Hänkin on niiiiiin surullisen kuuluisa. Oli niin ujo, että meni levy-yhtiölle näyttää levyä ja joku toimiston tyttö ei vissiin sitte tunnistanu häntä, ni jätti sit pöydälle levyn ja tyttö lupas kai antaa sen jonnekki, mut se levy oli kai jääny pölyttymään, myöhemmin se löydettiin, ja siinä luki että Nick Drake. Silloin hän oli jo kuollut. Levy oli Pink Moon. Joka oli kyllä yksi kovimmista. Nick Drake ei kuitenkaan myynyt ihan hirveästi levyillään, koska hän kammosi esiintymistä ja haastattelujen antamistsa, minkä kyllä ehkä jo albumillakin kuulee. Myöhemmin esim. Pink Moon nimistä biisiä käytettiin briteissä jossakin automainoksessa, ja se myi todella paljon sen takia, onneksi ei tämä artisti ihan täydellisesti sitten kuollut.

Mutta palataan siihen mun kaveriin. Näin eilen unta, siinä oli mun tyttöystävä, sit myös tämä ystävä. Hän halusi nähdä mun tyttöystävän, koska hän aina sanoi, että tuleppas näytää se sun tyttös, no ei mulla aina ollut sellasta jota ois kehdannu näyttää, muttta tämä. voi hitsi. Mun raksu ois varmaan todella paljon pitänyt tästä tyypistä, kun mäkin tykkäsin. Hän oli niin välitön, ja ihana ihminen, No ehkä myös hieman liian kiltti, niinkuin kyllä minäkin olen, mutta joo, hän on aina kaikista uskoo pelkkää hyvää.

Sen jälkeen kun hän jossain tuolla, missä lie on ollut, niin oon soittanut hänelle. Sanonut että, rakas ystävä. Mä tulen sinne kohta. <3 Aika masis tunnelmisssa silloin ollu. Eilen unessani olin sanonut samat sanat. Aamulla oli niin outo olo. Olin oikeasti soittanut unissani siihen numeroon. Mulla on niin ikävä häntä. Facebookissa jotkut ihmiset tulee vielä onnittelee häntä synttäreiden johdosta, niin hänellä oli jotain yli 3500 ystävää facebookissa. No, mutta kai tästä pitää kohta nukkuu mennä.

Kuitenkin onnellinen olo. Ja sieltä jostain se ihana ystävä katselee, vaikken uskokaan mihinkään kristinusko hömpötyksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti